Mitä muuta kuin politiikkaa puheviestinnän ammattilaiset tekevät?
Olen esitellyt itseni tämän blogin profiilissa pedagogisesti päteväksi puheviestinnän ammattilaiseksi. Mitä olen opiskellut, millaista työtä puheviestinnän ammattilaiset tekevät ja mihin meitä tarvitaan?
Suomessa voi opiskella puheviestintää Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Opinnot ovat kussakin oppilaitoksessa hieman toisistaan poikkeavat ja painotusalueet erilaiset. Kerron mitä olen omissa opinnoissani opiskellut.
Opintoihini kuului paitsi puheen sisältöön liittyviä asioita myös puheen tuottamiseen liittyviä kursseja. Opiskelin äänenkäyttöön ja äänenhuoltoon liittyviä kursseja, joista päällimmäisenä on jäänyt mieleen kauhistuttavat valokuvat äänihuulikyhmyistä, joiden seurauksena ihmiset ovat menettäneet äänensä. Kannattaa pitää huolta äänestä ja uskoa lääkäriä, jos saat käskyn olla puhumatta.
Opintoihini kuului myös foneettisten tietokoneohjelmien harjoittelua. Mitäkö edellä oleva lause tarkoittaa? Esimerkiksi KRP käyttää sen kaltaisia tietokoneohjelmia äänentunnistustehtävissä silloin kun tuntematon henkilö uhkaa räjäyttää puhelimitse pommin paikassa Z. Niitä ohjelmia ei muuten huijata nenäliinalla eikä ääntä muuttamalla.
Pääpaino opinnoissani oli kuitenkin puheen sisällössä. Suoritin väittelytaidon ja argumentoinnin kurssin, jossa väittelimme Espoon Otaniemen teekkareiden kanssa videoneuvottelulaitteiden välityksellä. Kävin ilmaisutaidon kursseilla, joiden sisältö on tuttua myös teatterikorkeakoulun opiskelijoille. Opiskelin ihmisten välisen vuorovaikutuksen teorioita; puheviestinnällä oppiaineena ei ole omia teorioita vaan teoriapuoli koostuu psykologiasta, sosiologiasta, sosiaalipsykologiasta, kulttuuriantropologiasta ja viestinnästä. Opintoihini kuului ryhmäviestinnän (tiimit, kokoukset, neuvottelut, keskustelut, palaverit, verkostot) ja esiintymistaidon kursseja (esitelmät, puheet, argumentointi, retoriikka, radio- ja televisiopuhe, puhetaito) sekä kulttuurienvälisen viestinnän kursseja. Harjoittelin Ylen toimittajien opastamana hyvien haastattelujen tekemistä haastattelutaidon kurssilla ja opiskelin media-analyysia.
Nykyään puheviestinnän opinnoissa painottuu poliittinen viestintä ja media eri muodoissaan. Suomalaisia puheviestinnän ”guruja” ovat Pekka Isotalus ja Jukka-Pekka Puro. Molemmat ovat tutkineet runsaasti mediaa ja mediaesiintymisiä. Pekka Isotalusta käytetään usein kommentaattorina arvioitaessa poliitikkojen mediaosaamista.
Mitä me puheviestijät teemme työksemme? Olemme sijoittuneet työelämässä kansainvälisten yritysten ja järjestöjen asiantuntijatehtäviin, yritysten, järjestöjen ja muiden organisaatioiden johtoon, työyhteisön ja henkilöstön rekrytointi- ja kehittämistehtäviin, viestintäkouluttajiksi ja -valmentajiksi. Olemme viestintäpäälliköitä, henkilöstöpäälliköitä, radio- ja tv-toimittajia ja tiedottajia ja tutkijoita.
Viestintä on keskeinen osa politiikkaa, johtamista, kaupankäyntiä ja pariutumista. Suomi tarvitsee meitä näinä viestinnän moniulotteisina aikoina ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksi esimerkki siitä on populismista gradunsa tehnyt Timo Soini – hän on vahva puheviestinnän ammattilainen, joka taitaa retoriikan salat. Oho, vertasinko itseäni Timo Soiniin, suottehan anteeksi, lupaan olla itseäni kohtaan armollinen.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Milloin sua saa nähdä TV:ssä tai kuulla radiossa?
Mun sisko on kerran ollut yhdessä TV-ohjelmassa. Itse urheilin jonkinverran nuorena mutten ikinä päässyt televisioon. Mutta olen pelannut pesäpallo-ottelussa jota selostettiin radiossa.
Jäitkö ilman työpaikkaa kun teit hakemuksesi? Kyllä Liknd auttaa.
Retoriikaksi ehkä panostasi aiemmin sanottiin. Oletko saanut jotain aikaiseksi retoriikan saralla?
Eikö vaikka olisi oppinut puhumaan alle kolmevuotiaana?
Laita hyviä jippojakin jolla kansa saadaan manipuloitua hyvän asian eli lähinnä itsemme taakse?
Netissä sanaton viestintä on hyvä juttu myös. Varsinkin kun ei kuvassa uskalla silmiä näyttää.
Äläs nyt Taru, mä myin imureita 90-luvun alussa. Siinä sai kuule harjoitella retoriikkaa 6800 markan hinnalla.
Oho, tää tuli väärään kohtaan.
No sinähän voit vetää tulkintasi Timo "kansanmies" Soinista sitten, jos kyse on pelkästä teatterista? Sanattoman viestinnän merkitys kertoo ihmisten artikulaatio-ongelmista, koska sanat ja teot ratkaisevat, eivätkä eleet - onneksi!
Suurin osa sanattoman viestinnän tulkinnoista lienee hömppää? Esimerkiksi psykiatrinen diagnostiikka ei kai voi perustua sanattoman viestinnän tulkintaan.
Käyttäymistaidot joko ovat tai ei, mutta silti ne vaihtelevat tilannekohtaisesti ainakin erilaisten persoonallisuuden tekijöiden, väsymystilan, sokeriaineenvaihdunnan, päihtymistilan ja mahdollisten mielenterveyden häiriötilojen vuoksi.
Sanaton viestintä on tulkintaa, kun taas sanallinen viestintä on sanomaa ja siinä on eroa.
No uskokoot ken haluaa, meitsi lopettaa tähän sanattomasti ja kuvattomasti jatkaen...
Eli pidä kunnan viskaaleille muniin puhaltamis päiviä, kertoen tämä on viestintää, hyvällä retoriikalla ja vielä runsaammalla laskutuksella.
Miksi puheviestinnän ammattilainen tekee palkkatasa-arvon tutkimuksia?
Kapitalistiset firmat ovat varmaan suunnattoman innostuneet tästä feministisestä ajankäyttö puuhastelusta. Varmaan olit yksityisellä duunissa.
Olenkin aavistellut että tehtävään ei valita pätevyyden perusteella vaan ne, jotka ovat innokkaimpia viittaamaan. Käänteisesti sama asia kun koulun liikuntatunneilla se lihavin poika joutui aina maalivahdiksi.
"...konsultointiapua naistutkimuksen laitokselta" :-D
Yleensä tutkimuksia tosiaankin tekevät niihin pätevät henkilöt. Kuvailemasi tilanne on hieman sama kuin jos kuljetuyritys haluaisi tehdä vaikka kilpailijakartoituksen ja kysyisi omilta työntekijöiltään, kukahan rekkakuskeista olisi halukas sellaisen tekemään.
Kummallinen kysymys. Oletettavasti pestaisin tasa-arvosuunnitelmaa tekemään sellaiset henkilöt jotka voin olettaa olevan päteviä koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta sellaisen tekemään. Aivan kuin mihin tahansa muuhunkin tehtävään.
Jos yrityksestä ei löydy kriteerit täyttäviä henkilöitä, ostaisin työn ulkopuolelta. Konsulttiapua löytyy varmasti, en kuitenkaan ensimmäiseksi lähestyisi yliopistomaailmaa enkä naistutkimuksen laitosta.
Onko sinusta tasa-arvosuunnitelman teko jotain sellaista, jonka kuka tahansa tehtävästä kiinnostunut on pätevä tekemään?
ps. Olettaisin että isommassa firmassa hr-puolelta voisi löytyä pätevyyttä. Viestinnästä en ensimmäisenä kysyisi, paitsi ehkä loppuraportin dokumentointiin ja presentoimiseen.
Ehkä sinua olisi tarvittu tänään YLE:n iltauutisiin kertomaan miksi Niinistö on ainoa mahdollinen presidentti Suomelle. Vastaavaa yksinkertaistettua manipulaatiota en muista aiemmin kokeneeni.
Taru hei
tuossa tulimieleen kysyä alaa osaavalta sellaista asiaa että kun on sanatonta vietintää ja sanalista viestintää niin kumpi on luotettavampaa siinä tilanteessa kun ne on ristiriidassa keskenään.
Olenko väärässä jos kkiinitän sanojen lisäksi huomiota siihen miten ne sanotaan?
Ihminen ei voi ´nähdä´ omia ajatuksiaan, toisen ajatukset miltei voi = ilmeet, eleet. Olet aivan oikeassa.
Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä olet mieltä Laasasen sanojen asettelusta, kun hän painottaa,että naisissa 'on taas vikaa' tämän ja tämänkin mukaan. Minusta hän on kansankiihottaja, joka johtaa manipulaationsa kertomalla,että miehiin kohdistuu kamalia vääryyksiä, joskus keksittyja, joskus liioteltuja. Monet psykopaatit pitäisivät tällaista kiihotettua rakkausvalmentajan seuraaja ryhmää itselleen, parhaana asiana mitä voi tapahtua. Inhon naisia kohtaan voi huomata juuri painoista. Mitä sinä osaisit kertoa niistä?
Kirjoitus oli hyvä Taru ja niin suurin osa keskustelustakin, mutta nämä molemmat teidän kommenttinne Laasasesta ovat minusta kummallisia. En ole huomannut Laasasen teksteissä mitään naisvastaista. Pikemminkin miesnäkökulmasta esitettyä huumoria ja sarkasmia, jonka miehet ymmärtävät mutta monet naiskeskustelijat tuntuvat tulkitsevan aivan kummallisilla tavoilla (hyvä esimerkki siitä miten viestintä on tulkintaa), ja itse aiassa juuri siitä naisten omituisesta tavasta tulkita hän kirjoittaa. Hänhän oikeastaan tarkastelee juuri sukupuolten välisen viestinnän oikosulkuja.
Huumorista ja sarkasmista tulee helposti loukkaavaa, jos tulkitsee sen motiivin olevan ilkeä. En ole lukenut suinkaan kaikkea mitä Laasanen on kirjoittanut, mutta niissä joita olen lukenut, hänen motiivinsa ei minusta vaikuta ilkeältä. Jolloin jos hän naisten ja ymmärtämättömien miesten mielestä on väärässä tai ei käsitä, niin hänelle voisi vastata vastasarkasmilla paremmin kuin loukkaantumalla.
Sanopa minäkin, kun silmiin osui, mielipiteeni. Anis Harran on mielestäni oikeilla jäljillä: ei Laasasen teema ole naisviha.
Veikkaan, että Laasasta tai ainakin hänen tyylialjiaan selittää parhaiten vuosikausia kestänyt nettiura. Ei tarvitse kauan lukea Laasasen kirjoitusten kommentteja tai kirjoituksia Laasasesta, kun löytää täysin kohtuuttomia vääristelyjä ja hyökkäyksiä häntä ja hänen ajatuksiaan kohtaan. Ihailtavaa(?) teflonpintaisuutta osoittaen, Laasanen on kuitenkin jatkanut valitsemallaan tiellä nyt kai jo kymmenisen vuotta.
Tuo tie on lähinnä ollut nykyisen sukupuolidiskurssin haastaminen miesnäkökulmasta. Hyvin on onnistunut, ainakin jos mittaa onnistumista valtadiskurssin omaksuneiden raivon määrällä.
Mittavan kokemuksen huomioon ottaen pakko on kuitenkin välillä ihmetellä, miksi juttu joskus lipsahtaa lähelle sellaista, jonka tosiaan voi tulkita naisten halveksunnaksi. Eikö riitä, että halveksii niitä, jotka ovat häntä väärin kohdelleet? Eikö riitä, että piruilee niille, jotka ovat tietävinään Laasasta paremmin, korkeammista moraalisista sfääreistä, vaikka itse asiassa vain toistelevat sokeina sitä, mitä yhteiskunta on heille opettanut?
Välillä Laasanen siis erehtyy käyttämään samoja likaisia temppujaan kuin kiihkeimmät vastustajansa, mikä ei ole kaunista eikä ainakaan järkevää (kuten ei ehkä ole sekään, että analysoin näin toisen luonnetta hyvin hatarin perustein).
Tämähän on kerrassaan mainio ja yleissivistävä kirjoitus. Omat kokemukseni puheviestinnästä rajoittuvat siihen humanistisen tiedekunnan pakolliseen kurssiin, missä, no, pidettiin puhe. Pitää sanoa, että Taru Jousia kyllä osaa kirjoittaa samanaikaisesti miellyttävästi ja koukuttavasti.
Yhdestä asiasta pitää erikseen kysyä:
"Suoritin väittelytaidon ja argumentoinnin kurssin, jossa väittelimme Espoon Otaniemen teekkareiden kanssa videoneuvottelulaitteiden välityksellä."
Kauanko tässä väittelyssä kesti, ennen kuin ne espoolaiset teekkarit alkoivat jupista teille kyräilevään sävyyn punikeista, homoista, taistolaisista ja ihkueliitistä?
Jussi Jalonen,
Tuo kommentti kertoo sinusta jo aika paljon eikä teekkareista, jotka sinunkin palkan eteen sittemmin diplomi-insinööreinä raatavat vientiteollisuuden parissa.

Kommentoi 48 kommenttia