Onko progressiivinen verotus positiivista syrjintää? On se.
Positiivinen syrjintä ja yhdenvertaisuus käsitteinä eivät todellisuudessa liity mitenkään verotukseen, mutta minä liitän ne nyt verotukseen. Progressiivinen työn verotus on nimittäin mielestäni positiivista syrjintää. Se on aivan samanlaista positiivista syrjintää kuin maahanmuuttajien huomioiminen työllistämisessä tai sukupuolikiintiöt. Ennen kuin joku ehtii ajatella, että edellinen lauseeni oli puolustuspuhe sille, että Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia, katkaisen sellaisilta ajatuksilta tässä kohtaa siivet. En ota mitään kantaa siihen, tarvitseeko Suomi enemmän tai vähemmän maahanmuuttajia. Suomessa asuu muualta tulleita, joista osa on Suomen kansalaisia ja osa ei ja meidän tulee kohdella heitä asianmukaisesti. Eikä tämän enempää maahanmuutosta, sillä tämä kirjoitus käsittelee verotusta.
Progressiivinen verotus estää hyvin ansaitsevia rikastumasta Suomessa omalla palkkatyöllä, mutta mitä haittaa siitä on vähemmän ansaitseville? Ei tietenkään mitään. Tasaverotus sen sijaan antaisi kaikille työtä tekeville tasavertaisen ja tasa-arvoisen mahdollisuuden rikastua omalla työllään. Oikeudenmukaisuuden kanssa tasaverotuksella ei välttämättä ole mitään tekemistä, tai sitten on. Onko oikeudenmukaista, että osa suomalaisista maksaa työstään veroa yli 50 prosenttia, jotta he samalla mahdollistavat osalle suomalaisia alle 20 prosentin verotuksen? Kannustaako yli 50 prosentin verotus osaavia, koulutettuja oman alansa ammattilaisia antamaan itsestään parhaansa? Naapurimaa Ruotsi on alkanut houkutella ulkomaalaisia töihin lupaamalla hyvin ansaitseville ulkomaalaisille kohtuullisen veroprosentin, joka on siis melkoisen paljon vähemmän kuin Suomen kohtuullisuus, kun taas Suomessa ollaan lisäämässä progressiivista verotusta.
Tasaverotusta vastustaa ainakin vasemmisto ja perussuomalaiset. Vasemmiston progressiivisen verotuksen ajaminen on linjassa heidän ihmisoikeuskäsitystensä kanssa. He puoltavat positiivista syrjintää, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Perussuomalaisilla sen sijaan on jonkin verran eriävä näkemys positiivisesta syrjinnästä ja sen tarpeellisuudesta. Ovatko perussuomalaiset ajatelleet loppuun asti, mitä progressiivinen verotus on? Se on olemukseltaan hämmästyttävän lähellä positiivista syrjintää, jonka määritelmä kuuluu ”positiivinen syrjintä on toimintatapa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.” Verotuksesta puhuttaessa positiivisen syrjinnän toimintatapa on vähätuloisten verotuksen keventäminen hyvätuloisten kustannuksella.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Se on olemukseltaan hämmästyttävän lähellä positiivista syrjintää, jonka määritelmä kuuluu ”positiivinen syrjintä on toimintatapa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.”"
No ei todellakaan ole. Verotusta ei harjoiteta siksi että se olisi joku kansalaisvelvollisuus vaan siksi että saadaan yhteiskunnan menoja katettua. Progressiivinen verotus on puolestaan siksi että verotuksella rasitetaan suhteessa enemmän niitä joilla on mahdollisuuksia maksaa veroja enemmän. Tätä kannattaa myös Kokoomus. Ja positiivisen syrjinnän kanssa asialla ei ole mitään tekemistä eikä se muistuta progressiivista verotusta lainkaan.
Jätit kuitenkin valottamasta miksi.
No ainakin minulle tulee mieleen se, että jos haluaisi oikeasti harrastaa positiivista syrjintää verotuksessa, se kohdistuisi johonkin sellaiseen luokittelevaan ominaisuuteen, jolle ei kukaan voi mitään. Että korotettaisiin oikeakätisten verotusta, koska vasenkätiset tienaavat vähemmän.
Antti Ukkonen, noinhan se menee, jos ajatellaan positiivinen syrjintä kirjaimellisesti sellaisena kuin se on.
Valoittamatta miksi? En ymmärrä. Miksi progressiivinen verotus muistuttaa positiivista syrjintää, niinkö?
Eikäkö tuo viesti johon vastasin. Hän vain totesi, että ei muistuta ja piste.
Niin tuo Ilkka Järvelän kommentti. Ok. Nyt minäkin ymmärsin :-)
Ilkka Järvelä kirjoittaa "Progressiivinen verotus on puolestaan siksi että verotuksella rasitetaan suhteessa enemmän niitä joilla on mahdollisuuksia maksaa veroja enemmän."
Nimenomaan tuo " rasitetaan suhteessa enemmän" on se osa, joka vastaavasti tuottaa toisille "suhteessa vähemmän" mahdollisuuden, joka taas on melko lähellä positiivista syrjintää.
Järvelä kirjoittaa "Verotusta ei harjoiteta siksi että se olisi joku kansalaisvelvollisuus vaan siksi että saadaan yhteiskunnan menoja katettua."
Ei positiivista syrjintääkään harjoiteta siksi, että se olisi joku kansalaisvelvollisuus vaan siksi, että saadaan kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan pyörittämiseen.
No kyllähän käytännössä positiivisella syrjinnällä pyritään auttamaan ihmisryhmiä jolla on joku tietty jo syntymässä saatu ominaisuus jolle hän itse ei voi mitään. Olkoonpa vaikka sukupuoli, ihon väri taikka vammaisuus (ihminen voi toki vammautua aikuisiässäkin mutta silti). Josta tulee mieleen kliseinen "lihaasyövä valkoihoinen heteromies" jota ei missään olosuhteissa syrjitä positiivisesti.
Progressiivinen verotus sinällään ei ota minkäänlaista kantaa "inhimillisiin seikkoihin" vaan kohdistuu kehen tahansa yhtä lailla ja ainoana vaikuttavana tekijänä on henkilön tulot.
Jos tuo rinnastetaan "positiiviseen syrjintään" minusta kyseessä on lähinnä saivartelu.
Niin mut Ilkka jotkut syntyy rikkaina ja niillä on sitten isot tulot syntymässä saatuna ominaisuutena.
"Niin mut Ilkka jotkut syntyy rikkaina ja niillä on sitten isot tulot syntymässä saatuna ominaisuutena."
Ja minä typerys kun luulin että tässä puhutaan tuloveroista.
Ilkka, positiivinen syrjintä ja progressiivinen verotus eroavat lähtökohdiltaan toisistaan, mutta kyllä niiden tausta-ajatus on hyvinkin samanlainen. Molempien tarkoituksena on estää ihmisiä joutumasta kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa.
Minusta asia on päinvastoin kuin selität, ehkäpä omassa ajattelutavassani on niin että termi "inhimillisyys" tms liittyy positiiviseen syrjintäään aina mutta progressiiviseen verotukseen ei ikinä. Mikäli se liittyisi myös jälkimmäiseen, silloin kahta täysin saman ansiotulon saavaa ihmistä verotus kohtelisi eri tavalla, vaikkapa siksi että toisen puolisolla on paremmat tulot tai vaikka siksi että toinen näistä on yh-äiti. Tällaisia seikkoja ei kuitenkaan huomioida kuin ehkä joissakin vähennysoikeuksissa taikka ennemminkin muissa tulonsiirroissa mutta nehän eivät liity tuohon progressiiviseen verotukseen.
MInä kirjoitin, että molempien tarkoituksena (positiivisen syrjinnän ja progressiivisen verotuksen) on estää ihmisiä joutumasta kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa ja sinä vastaat siihen, että sinusta asia on päinvastoin.
Saisinko lisävalaistusta, mitä tarkoitat, en täysin ymmärtänyt?
Ja tosiaan tuo esimerkkisi (yh-äiti) ei liity progressiiviseen verotukseen.
Taru, vastasin huolimattomasti, koitan selventää mitä tarkoitin. Toivottavasti siinä onnistunen, siis onnistuen kuvailemaan asiaa kuten minä sen näen. Joku muu kuten sinä saat nähdä eri tavalla, se on ok, mutta nyt koitankin kuvailla vain omaa tapaani ajatella asiaan liittyen. Ja tämän viestin jälkeen menen nukkumaan, aikainen nousu huomenna. :)
Siis. Nimenomaan "tausta-ajatukseltaan" progressiivinen verotus ja positiivinen syrjintä ovat minusta täysin erilaisia. Progressiivinen verotus kohtelee eri tavalla ihmisiä joista toinen tienaa 10.000€/v ja toinen 100.000€/v, mutta se ei sisällä minkäänlaisia inhimillisten seikkojen huomioonottamisia vaan kyseessä on pelkkä "kylmä" taulukko, kiistaton fakta josta sinällään ei voi kiistellä soveltuuko se kaikkiin tapauksiin vaan sitä noudatetaan ilman poikkeuksia aina. Positiivinen syrjintä puolestaan huomioi tällaisia ja se on juuri koko asian pointti. Edelleen toistan sanaa inhimillisyys jonka aiempaan viestiini keksin enkä nyt keksi sen parempaa. Se liittyy positiiviseen syrjintään aina mutta progressiiviseen verotukseen ei ikinä ja onkin tässä "tausta-ajatusten" oleellisena kohtana ja siis erona.
Oli vissiin aika huono viesti mutta armoa. Mua nukuttaa. :P
En varsinaisesti vastusta progressiota. Se on johonkin asteeseen oikeudenmukainen. Mutta ongelma tulee siinä, että todella ahkerille jotka jaksavat tehdä useampaa duunia tulee rangaistus siitä, että on ahkera.
Kannattaisin tasaveroa vaikkapa 60 000 € asti ja siitä progressio ylöspäin, lievästi. Ehkäpä tämä kannustaisi myös tekemään sitä työtä 'ihan oikeasti' - nyt sivuduunia ei hirvittävän mielellään paina varsinkin jos on prosenttirajalla ja lisäansio kohtuupieni; saattaa pompsahtaa prosentti ja käytännössä tulla melkein plusmiínus nolla.
Tai sitten pitää tehdä niinkuin muutkin. Pimeästi.
Tasavero voisi toimia, jos meillä olisi käytössä globaali palkkakatto. Tasaverotus tämän päivän Suomessa lisäisi tuloeroja aikalailla...
Eikö rikkaat olekaan sitten rikkaita, kun he ovat vasta rikastumassa? Sanokaa minulle, milloin rikastuvasta tulee rikas? Onko rikastuva ihminen rikas jo siinä vaiheessa, kun hän kaikista hankinnoistaan ja progressiivisesta verotuksesta huolimatta yhä edelleen ja alati vain rikastuu. Asiahan on nyt vain niin, että mitä tahansa rikas hankkii, niin hän rikastuu;
Miksi joku luulee, että rikkaat rikastuivat ilman köyhiä. Laitetaan kaikki rikkaat johonkin samaan paikkaan ja katsotaan, pysyvätkö kaikki rikkaina, vai syntyykö sinne köyhyyttä -- jonka aiheuttaa rikkaiden rikastuminen. Rikkaat eivät ole koskaan laskeneet luonnolle mitään arvoa. Jopa niinkin yksinkertainen asia kuin viljojen pölytys olisi rikkaille mahdoton asia toteuttaa. Sama pätee köyhiin, Yksikään rikas ei voisi toteuttaa köyhyyttä, joka vaaditaan ehdoitta, että rikkaat rikastuisivat.
Köyhyys on rikkaille absoluuttinen välttämättömyys. Se on verrattavissa luontoon, jolle rikkaat eivät pysty laskemaan mitään arvoa ja jota rikkaat eivät pysty koskaan korvaamaan mitenkään. Köyhien arvo rikkaille on täysin mittaamaton -- yksinkertaisesti siksi, koska ilman köyhiä kukaan ei voisi olla rikas.
Sitten tulee semoinen pieni juttu kuin rahan kulut; Rahatalous itsessään kuluttaa suurimman osan rahasta; Suurin osa rahasta menee yksinomaan rahatalouden pyörittämiseen. Otetaan vaikka pankit; Loisteliainkin pankki on vain rahatalouden yksi kuluerä; se ei tuota yhtään mitään. Sama pätee myös rikkaisiin; rikkaat eivät tuota yhtään mitään, vaan he ainoastaan kuluttavat ja laittavat suurimman osan tuloistaan nukkumaan -- koska jos rikkaan pankkitili ei koko ajan kasvaisi huolimatta hämnen kulutuksestaan, niin silloin rikas ei voisi tuntea olevansa rikas...
Täten huomataan, että progressiivinen verotus ei suinkaan ole positiivista syrjintää, vaan köyhyyden maaperän pienimuotoista lannoittamista, jotta köyhät juuri ja juuri pysyisivät kituen elossa.
Kati, Suomessa on rikkaita ja Suomessa voi rikastua pääomatuloilla, mutta palkkatyöllä se on aikamoinen mahdottomuus juurikin progressiivisen verotuksen vuoksi, joka kohoaa suurimmillaan yksittäisen ihmisen kohdalla yli 50 prosenttiin. Miltä itsestäsi tuntuisi käydä palkkatyössä ja maksaa siitä yli puolet veroa ja päälle vielä muutama satanen joka kuukausi työttömyysvakuutusta.
Käänteinen blogi: Progressiivinen verotus tarvitaan, jotta rikkaat voivat rikastua; Progressiivinen verotus on rikkaiden positiivista syrjintää. Tämä kai lienee nyt täysin selvä, koska rikkailla on tasavero, ja he itse haluavat muuttua absoluuttisiksi loisiksi; että heille kuuluu vain jatkuva ansiotason nousu ilman minkäänlaista osallisuutta yhteiskuntaan.
Kati, progressiivisella verotuksella ei voi rikastua. Progressiivinen verotus pitää siitä huolen.
Pääomatuloilla voi rikastua, mutta niissä ei olekaan samanlaista progressiivista verotusta kuin palkkatyössä.
Rikkaat rikastuvat verotuksella, koska verotulot kaadetaan esimerkiksi pankkien riskien pelastamiseen ja loput veroparatiiseihin. Rikkaat eivät taida edes maksaa veroja, puhumattakaan mistään progressiosta.
Verotuloista suurin osa kuluu julkishallinnon palkkoihin, palkkioihin, kulukorvauksiin, puoluetukiin, propagandaan, juhlimiseen, matkailuun, lehdistötukiin, kokouspalkkioihin, viinaan, institutionalismiin, maahanmuuttajista hyötyjiin, työttömille ja eläkkeisiin; niistä tulee vain pienen pieni osa infrastruktuuriin ja sen ylläpitämiseen ja sekin menee työkonekulettajien palkkoihin. Äärimmäisen pieni osa on materiaalikuluja.
Pääomatuloilla rikastuneet maksaa melko vähän veroja lievällä progressiolla. Yrittäjät voi kikkailla poistoilla ja muilla verovähennyksillä niin ettei tarvitse maksaa muita veroja kuin alv. On siis mahdollisesti totta, että rikkaat ei maksa juurikaan veroja.
Palkkatyöllä rikastuneita en usko Suomessa olevankaan.
Taru: "Palkkatyöllä rikastuneita en usko Suomessa olevankaan."
.
Mitä tarkoitetaan rikastuneella? Tähän saakka yksikään ihminen ei ole rikastunut -- kaikki vaativat aina vaan lisää lisää.
Aira Samulin sanoi kerran hyvin, että koska häntä kutsutaan ikääntyneeksi, niin hän ei voi enää ikääntyä. Jos siis keskituloisetkin rikastuvat, niin on tietty selviö, että silloin hekään eivät voi olla rikastuneita, eivätkä koskaan tulekaan rikastuneiksi, koska he ovat ahneita:
Rikastunut: Ihminen, joka ei rikastu
Ikääntynyt: Ihminen, joka ei vanhene
Itse saan vajaat tuhat euroa kuussa. Silti minulla jää palkasta vähintään kolmasosa tallelle, ja silti nminulla on aina uudenaikaisimmat nörttien vekottimat, maksan palkastani vuokran, sähkön, 40 megan internetin, kolme kännykkäliittymää (kaksi älykännykkää plus mokkula), ruuan, juomat (sisältäen 4 pulloa punavinkua) ja ym. Lisäksi olen omilla rahoillani hankinut parin kolmen tonnin edestä tarvikkeita työpaikalleni enkä ole niistä mitään rahaa vaatinut.
En ole pitänyt kesälomaa sinä aikana, kun olet täällä ollut (10 vuotta).
En ole ollut päivääkään sairaana. Viime elokuussa tosin otin viikon omaa lomaa, koska teki mieli Ruotsiin; Ostin 20 eurolla polkupyörän ja ajoin
sillä Tukholmasta Eskilstunaan -- oli tarkoitus ajaa Göteborgiin saakka, mutta pyörä hajosi Eskilstunan jälkeen -- mutta mikään ei haitannut mua, koska se on elämän asenne, jolla ihminen on joko valittaja tai onnistuja.
http://sinenmaa.blogspot.com/2011/11/matkaraportti-ruotsinmatkan.html
Elämässä on tasan tarkkaan kyse siitä, että elää suu säkkiä myöten; on täysin turha syyttää verotusta ja palkan pienuutta, jos koko ajan tuhlaa ja elää ylivarojensa. Olen aina puhunut, että poliitikoiksi tulee valita vain sellaisia, jotka kilpailevat sillä, kuka heistä pystyy elämää hyvää elämää vähimmällä rahalla.
Jos äänestäjä valitsee rikkaita ja ahneita ja omanedun tavoittelijoita, niin se merkitsee sitä, että äänestäjä on itse myös sellainen.
Mitäs jos lähdettäisiin tutkimaan olisiko tasapalkkaus ainoa yhdenvertainen ja ei syrjivä käytäntö! Yrittämisellä rikastuvan voi vielä sietääkin, mutta valtion ilmaiseksi kouluttamien korkeakoulutettujen rikastuminen julkisella sektorilla on jo pöyristyttävää! Sehän on suoraa laillista varastamista!
Oikein oksetti katsoa sadan suurituloisimman eläkeläisen joukkoa, yli puolet joukosta oli entisiä poliitikkoja, korkeita virkamiehiä tai entisiä valtion yritysten johtajia!
Mitäs jos lähdettäisiin tutkimaan olisiko tasapalkkaus ainoa yhdenvertainen ja ei syrjivä käytäntö! Yrittämisellä rikastuvan voi vielä sietääkin, mutta valtion ilmaiseksi kouluttamien korkeakoulutettujen rikastuminen julkisella sektorilla on jo pöyristyttävää! Sehän on suoraa laillista varastamista!
Oikein oksetti katsoa sadan suurituloisimman eläkeläisen joukkoa, yli puolet joukosta oli entisiä poliitikkoja, korkeita virkamiehiä tai entisiä valtion yritysten johtajia!
Syrjintä perustuu ihmisen myötäsyntyisiin ominaisuuksiin, kuten rotumerkkeihin ja sukupuoleen. Näin myös 'positiivisen' syrjinnän osalta.
Tulotaso ei ole tällainen merkki. Siksi köyhien hyysääminen ei ole syrjintää, elleivät yhtä köyhät saa erilaista kohtelua ihonvärin mukaan.
Kansalaisten kohteleminen paremmin kuin ei-kansalaisten ei ole syrjintää. Se on myös välttämättömyys jos aiotaan pitää hyvä sosiaaliturva. Ei-kansalaisten kohtelu kansalaisia paremmin on hyvin, hyvin omituista, mutta Suomessa mahdollista.
"Positiivinen syrjintä ja yhdenvertaisuus käsitteinä eivät todellisuudessa liity mitenkään verotukseen, mutta minä liitän ne nyt verotukseen."
Miten niin eivät liity? Totta kai liittyvät. Totta kai verotus voi olla tasa-arvoista ja yhdenvertaista tai sitten olla olematta.
Ja olet aivan oikeassa, progressiivinen verotus on ilman muuta syrjintää. Siinä vain syrjinnän kriteeri (palkan suuruus) on sellainen, että sen aika moni hyväksyy. Ei se kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että siinä asetetaan ihmiset eriarvoiseen asemaan -- toiset joutuvat maksamaan enemmän kuin toiset.
Jani Korhonen, kirjaimellisesti ottaen yhdenvertaisuus koskee ainoastaan ihmisiä yksilöinä lain edessä. Se ei koske esimerkiksi yhteiskunnallisia etuuksia tai lainsäädännön perusteella myönnettäviä oikeuksia kaikille yksilöille tai ihmisryhmille jne. Verotus ei kirjaimellisesti katsoen kuulu positiivisen syrjinnän ja yhdenvertaisuus käsitteen alle. Mielestäni ne voi kuitenkin yhdistää toisiinsa tällä tavoin niin kuin minäkin tässä kirjoituksessa tein.
Äänestämällä Niinistöä tasaveron tuleminen Suomeen tulee entistä todennäköisemmäksi. Nyt tasaveron ajajat ovat jo liekeissä Niinistön johtaessa selvästi kalluppeja.
Progressiivinen verotus on myös valtiovallan keino houkutella työnantajapuolta, muttei valitettavasti työntekijäpuolta, palkkamalttiin. Tuloerojen venymisen ongelmat näkyvät haitarin alapäässä, esimerkiksi se, jos pääkaupunkiseudulla pienipalkkaisimmat eivät saa omalla täysipäiväisellä työllään maksatettua asumiskulujaan.
Periaatteessa tasavero olisi mahdollinen, jos korkeimpia palkkoja leikattaisiin muuten vain kymmeniä prosentteja ja vastaavasti vähäistä koulutusta vaativien matalapalkka-alojenkin minimipalkat nostettaisiin säädylliselle tasolle ja niiden maksatusta valvottaisiin tiukasti, käytäntö on kuitenkin aivan toinen.
Vertauksesi ontuu kuin kolmijalkainen hevonen. Progressiivinen verotus pohjautuu jo todennettuihin ansioihin, positiivinen syrjintä taas oletettuihin ansioihin johtuen maahanmuuttajuudesta, sukupuolesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta.
Hyvin kirjoitettu. Persut lopettakaa positiivisesti syrjivän verotuksen kannattaminen! Te jotka haukutte mamuja pummeiksi, olette itse pummimassa rikkaiden rahoja. Hävetkää.
Vielä kun saamme verotettua pimeän työn, firmat Virossa ja muualla, veroparatiisit jne jne. Pääsemme kohti oikeudenmukaisempaa valtiota.
Minua verotetaan jo ihan tarpeeksi, olen kyllästynyt olemaan maksumies joka ei saa mitään vastinetta rahoille. Kaikki vaan mukaan samaan vitutukseen, eikun talkoihin.
Joku viisas joskus sanoi, että tasaverotus on ihan okei sitten, kun on myös tasapalkka.
Minä taas sanon, että tasaverotus ei kertakaikkiaan toimi niin kauan, kuin pelkästään "verosuunnittelua" ostamalla rikkaampi voi päästä niistä vähistäkin veroista eroon.
Samanlainen progressio ansio- ja pääomatuloille, ja veroparatiisi-parasiitit vankilaan, niin mulle on okei.
"Suomessa asuu muualta tulleita, joista osa on Suomen kansalaisia ja osa ei ja meidän tulee kohdella heitä asianmukaisesti."
Näin ei kuitenkaan tapahdu. Työluvalla eläviä kohdellaan toisin kuin toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita (nk. humanitaarisia) maahanmuuttajia, muun muassa perheiden yhdistämisissä. Lisäksi jälkimmäisiä on turvapaikkasiirtolaisuuden alusta asti kotoutettu suoraan sos.turvaverkkoon:
"Arvon kukkahattutädit ja hippiäidit, lopettakaa se maahanmuuttajien hyysääminen, pyytää keskustan helsinkiläinen eduskuntavaaliehdokas ja yrittäjä Abdirahim ”Husu” Hussein, 32. Hänen mukaansa somalit ovat kaikkialla maailmalla aktiivista bisnesporukkaa, paitsi Suomessa, jossa ennakkoperintärekisterijärjestelmän opettelu tappaa yrittämishalut ja maahanmuuttajat kotoutetaan opettamalla Kelan papereiden täyttöä."
http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/tag/abdirahim-husu-hussein
Sen sijaan, että käytänteitä olisi muutettu siirtolaisia aktivoiviksi, huonosti toimivan kotoutuspolitiikan korjausliikkeenä otettiin käyttöön positiivinen syrjintä julkisella sektorilla. Erityiskohtelu on otettu käyttöön ainakin H:gissä ja Espoossa vasta 2007 jälkeen, jolloin mm. Heidi Hautala vasta puhui sen puolesta julkisuudessa.
Joka tapauksessa, en näe mitään positiivista siinä, että ihmisiä syrjitään etnisen taustan perusteella. Kun otetaan samassa lähiössä syntyneet Pekka ja Mohammed, joista kumpikin hakee bussikuskin paikkaa ja kun paikka annetaan jälkimmäiselle positiiviseen syrjintään vedoten, ei se lohduta työtöntä Pekkaa. Päinvastoin, vihastuttaa. Ruotsissa uutisoitiin mielenkiintoisesta oikeusjutusta, jossa eräs palomies koki joutuneensa pos,syrjintäkäytännön uhriksi työhönotossa. Onkohan peräti ennakkotapaus. Ratkaisua en vielä tiedä.
Maahanmuuttajien täysylläpidolle olisi hyvä asettaa jonkilaiset rajat, kuten monessa muussakin siirtolaisia vastaanottavassa maassa, sillä on suuri vaara, että osa siirtolaisista sotkeutuu sinne soskuverkkoon eliniäkseen ja vetää mukanaan seuraavankin sukupolven. Näinhän on joidenkin tutkimusten mukaan havaittu tapahtuneen myös syrjäytyneen kantaväestön keskuudessa. Positiivista syrjintää tarvitsisivat kaikki syrjäytymisvaarassa olevat, varsinkin nuoret, etnisestä taustasta riippumatta.
Tämä bloggaukseni käsittelee verotusta, ei maahanmuuttoa ja toin sen mielestäni selvästi esille kirjoituksessani.
Ei enää maahanmuuttoon liittyviä kommenttaja, kiitos. Verotukseen liittyviä, kyllä kiitos.
Positiivinen syrjintä on otettu käytäntöön hyvänä asiana, koska sen avulla pyritään TOSIASIALLISEEN tasavertaisuuteen, eikä vain muodolliseen, tasavertaisuuteen, joka olisikin eriarvoisuutta. Positiivista syrjintää pitää huonona vain henkilöt jotka vähentämällä tosiallista tasavertaisuutta, saisivat itselleeen toista parempaa asemaa -elikä eriarvoisuudessa pääsisivät parempaan asemaan.
"Positiivista syrjintää pitää huonona vain henkilöt jotka vähentämällä tosiallista tasavertaisuutta, saisivat itselleeen toista parempaa asemaa -elikä eriarvoisuudessa pääsisivät parempaan asemaan."
Tämä ei liity progressiiviseen verotukseen mutta tuo Maj-Brittin kirjoittama lause on niin jyrkkä että sanon olevani eriä mieltä. Minun omaan asemaani positiivinen syrjintä ei vaikuta millään tavalla mutta olen joutunut pohdiskelemaan tuota "positiivinen syrjintä" -asiaa ollessani valitsemassa työntekijöitä. Ne on aika vaikeita asioita, tapauskohtaisia jopa ja joissakin tapauksissa ei voi sanoa onko kyseessä "positiivinen syrjintä" vaiko sitä muistuttava asia, kuten sellainen että "tarvitseeko" kahdesta lähes tasavahvasta hakijasta toinen työpaikkaa mahdollisesti enemmän kuin toinen vaikkapa sosiaalisista syistä. Taikka, jos työympäristön sukupuolijakauma on vinoutunut, onko jostakin syystä asiaa syytä tasoittaa positiivisen syrjinnän keinoin.
Joskus yön pimeinä unettomina tunteina olen asiaa miettinyt, myös sitä että jokainen hakija on ihminen joka oikeasti haluaa hakemaansa työpaikkaa, ainoat seikat jotka hakijoita toisistaan erottaa on koulutus, todistuksen hyvyys, työkokemus ja mahdollinen menestyminen ja soveltuminen tulevaan työyhteisöön. Onko oikein huomioida myös muita seikkoja? Niissä tapauksissa joita olen itse kohdannut, tuntuu siltä että joissakin tapauksessa enemmän, joissakin vähemmän.
Kaavamaista "tasavertaisuutta" mukaanlukien "positiivista syrjintä" voittaa aina tapauskohtainen pohdiskelu, jossa voi ottaa eri aspektit huomioon kaiken parhaiten. Tämänkaltaista tapauskohtaisuutta vain on melko harvinaista, eikä toimi ollenkaan esim. verotuksessa. Työottotilanteessa tilanne tietysti on erilainen siinäkin suhteessa, ja tapauskohtaisesti on mahdollista miettiä. Minusta- ei varmaan lainlukijan mielestä- työhönottotilanteessa pitää saada monipuolisesti ottaa eri aspektit huomioon, myöskin työnantajan tarve, joten on kohtalaisen liioiteltuna, joskus kohtuutontakin, nykyinen tasavertaisuuden periaate ja käytäntö.
On tietysti selvä, että progressiivinen verotus on positiivista syrjintää jostain tulorajasta alaspäin. Se on tietysti syrjintää siitä rajasta ylöspäin. Vai onko?
Onko kahdesta koululaisesta toisen koulumatkan ollessa lyhempi myös hän positiivisesti syrjitty? Kuntahan sen koulun on sijoittanut. Kuinka paljon helsinkiläiset ylioppilaat ovatkaan positiivisesti syrjittyjä maaseudulla asuviin nähden? No, ei oteta vakavasti. Saattaisi muuttaa kovasti kienkäyttöämme. Puhutaan mieluummin edelleen haitoista!
Progressiivisen verotuksen perustana on ansiotulovero, joka muodostaa vain runsaat 8% kokonaisverotuksesta, joten se on pidettävä mielessä veroprogressiosta puhuttaessa. Jannenkin taulukoissa on tasaveroja mukana (kunnallis- ym.), mutta eivät ne progression näkymistä estä tai muuta.
Taru
Tähän ei tarvitse vastata, mutta minua kiinnostaisi, miten tullaan tai mikä on pedagogisesti pätevä puheviestinnän ammattilainen? Kyse ei taida olla puheen fyysisestä tuottamisesta vaan puheen sisällöstä, siis viestin perillemenosta ja ymmärtämisestä? Mitä on opiskeltava?
Timo, puheviestintää voi opiskella pääaineena Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Jokaisessa yliopistossa on hieman erilainen painopiste opinnoissa. Kun itse opiskelin, opintoihini kuului jonkin verran puheen tuottamista ja puhetekniikkaa. Opiskelimme myös käyttämään samankaltaisia äänen tunnistettavuuteen liittyviä tietokoneohjelmia, joita esimerkiksi KRP käyttää äänentunnistus työssään ( pommiuhkaajan puhelinsoitto tms.). Suurin osa opinnoista liittyi kuitenkin puheen sisältöön. Meillä oli mm. väittelytaidon kurssi yhteistyönä teekkariopiskelijoiden kanssa, esiintymistaidon kursseja, kulttuurien välisen viestinnän kursseja, ilmaisutaitoa, retoriikkaa, ryhmäviestinnän kursseja ym. Teoriapuoli on pääosin yhdistelmä psykologiaa, sosiologiaa, sosiaalipsykologiaa, viestintää ja kulttuuriantropologiaa. Muutamaa vuotta myöhemmin suoritin pedagogisen pätevyyden opettajien ammatillisessa korkeakoulussa. Lisäksi olen jatkanut myöhemmin psykologian opintoja, jotka täydentävät hyvin puheviestinnän opintojani.
Taru
Paljon kiitoksia tyhjentävästä vastauksesta! Kyseessä on ammatti, joka vaatii menestykselliseen tulokseen myös synnynnäisiä ominaisuuksia. Ensimmäisistä lukemistani kommenteistasi alkaen olen ihaillut poikkeuksellisen hienoa keskustetapaasi ja tyyliäsi. Siinä ehkä suurin osa tulee ammatista, mutta ihan henkilökohtaista lahjakkuuttakaan ilman sellaista ei synny.
Kysymykseni on kenties tyhmä, mutta kysyn kuitenkin.
Onko tästä opiskelustasi hyötyä myös näissä virtuaalitason nettikeskusteluissa, vai keskittyvätkö opinnot enemmän sellaiseen viestintään jossa ollaan yhdessä tai läsnä useammilla tasoilla.
Tällainen netissä tapahtuva ajatustenvaihtohan on informaatiosisällöltään varsin rajoittunutta. Enemmän informaatiopta välittyy puhelinkeskustelussa, vieläkin enemmän videopuhelinkeskustelussa ja eniten silloin kun ollaan henkilökohtaisesti läsnä, saman pöydän ääressä.
Jätetäänkö kosketuksen kautta tapahtuva viestintä nyt ehkä tässä käsittelemättä? Mutta kosketuksen kauttahan informaatiota välittyy myös, sitä enemmän mitä enemmän on sitä kosketuspintaa.
Kiitos Timo.
Arvo, puheviestintä on parhaimmillaan silloin kun ollaan ihmisten kesken tai välitetään kuvaa (tv-ruutu, videoneuvottelu), mutta taidot ja teoriat on siirrettävissä myös kirjoitettuun viestintään, vaikkakin kirjoitetussa viestinnässä pätee hieman eri säännöt. Kuitenkaan esimerkiksi argumentaatiotaito teorialtaan ei muutu olipa kyseessä puhuttu tai kirjoitettu viestintä. Puhutussa viestinnässä on kuitenkin huomioitava sanaton viestintä osana argumentaatiota. Opiskelukavereitani työskentelee muun muassa television nettipuolen kehitystehtävissä sekä ohjelmien ostossa, joten kyllä puheviestinnästä on hyötyä myös virtuaalimaailmassa ja se puoli myös työllistää puheviestijöitä. Oma graduni käsitteli televisiomainoksien viestintää.
Tässä yksi Suomen puheviestinnän "guru" http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka-Pekka_Puro
ja tässä toinen, hän oli graduohjaajani http://www.isotalus.fi/
Kyllä lievä progressiivisuus verotuksessa on ihan paikallaan.
Toki hyvätuloiset saavat, ja yleensä myös haluavat kantaa suuremman osan yhteisestä taakasta, koska heillä on siihen enemmän harteita, kykyjä ja taitoja. Tosin tämä vahvampiharteisten mita suurempi yhteiskunnallinen vastuu toteutuisi minusta riittävästi jo siten että veroprosentti olisi käytännössä sama kaikille.
Se joka tienaa puolta enemmän kuin joku toinen maksaisi tässä verotuksen mallissa puolta enemmän veroja. Tämä olisi mielestäni oikeudenmukainen malli, joka myös kannustaisi niitä jotka töihin pystyvät, tekemään enemmän töitä, kun taas tämä ankaran progressiivinen malli jossa nyt elämme rankaisee ahkeria ihmisiä työn tekemisestä.
En kannata myöskään mitään palkkakattoa, paitsi jos työnantajat sopivat palkkakatosta keskenään, kuten NHL:ssä. Voi olla että tämä kuitenkin herättäisi närää kovapalkkaisten työntekijöiden keskuudessa ja aiheuttaisi näiden liittoutumisen ja siitä ei taas työnantajille mitään hyvää seuraisi.
Työnantajilla pitää olla oikeus ostaa rahalla pätevyyttä ja osaamista, jos niin haluavat. On hyvä että työntekijöillä riittää motivaatiota ponnistella ja kehittää itseään ja hyvän motivaatio on juuri mahdollisuus hyväpalkkaiseen toimeen. Työnantaja itse päättää miten kovaa ammattilaista hän tarvitsee ja siitä onko hänellä tällaiseen varaa. Näin on hyvä.
Vielä tuosta progressiivisesta sen verran että tällaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa jossa ketään ei jätetä pulaan ja avustukset mm. työttömyydestä ovat melko hyvät, progressiivista verotusta pitäisi kuitenkin soveltaa kaikkein matalapalkkaisimpiin töihin. Jopa niin pitkälle voisi mennä että kaikkein heikoimmin ansaitsevien ei tarvitsisi maksaa veroja ollenkaan, mutta tämän alapään progressiivisen verotuksen pitäisi olla rajoittunut niihin palkkaluokkiin joihin ei palkan mataluuden takia löydy oikein tekijöitä. Matalapalkatut tehtävät ovat tärkeitä tehtäviä nekin ja olisi tärkeätä että työttömät saataisiin sohviensa pohjilta liikkeelle, hakemaan ja tekemään näitä huonosti palkattuja töitä.
.
"Progressiivinen verotus estää hyvin ansaitsevia rikastumasta Suomessa omalla palkkatyöllä, mutta mitä haittaa siitä on vähemmän ansaitseville? Ei tietenkään mitään."
- Ei haitaa olekaan, mutta sen sijaan ilman sitä progressiota haittaa olisi.
Valtio tarvistee X määrän rahaa ja se on otettava jostain, mutta puhutaan nyt vaikkapa palkkatulosta. Se, että progressio kohtelee hieman ankarammin hyvätuloisia on sosiaalisesti oikeudenmukaista. Se nimittäin vähentää painetta kiristää pienituloisten verotusta ja antaa näin heillekin mahdollisuuden elää edes jonkinlaista elämää.
Täysi tasaveromalli olisi yksiselitteisesti sosiaalisesti epäoikeudenmukainen ja tekisi todennäköisesti monet matalapalkka työt sellaisiksi, ettei kenelläkään olisi mitään järkeä tehdä sellaista työtä.
En millään muotoa vastusta hyvätuloisten rikastumista, mutta vastustan sitä, että verotusta radikaalisti muuttamalla köyhimmän viidenneksen tulokehitystä heikennettäisiin radikaalisti.
Sen sijaan progression tasoa voitaisiin kyllä säätää, kunhan tämä nykyinen rahasotku on muuten saatu pois päiväjärjestyksestä..
Jorma Laine, kirjoitat, että progressiivisesta verotuksesta ei ole haittaa pienituloisille, mutta ilman sitä haittaa olisi.
Periaate on sama kuin positiivisessa syrjinnässä.
Minähän en sinällään ota kantaa progessiivisen verotuksen hyvyyteen tai huonouteen vaan siihen, miten se on periaatteeltaan samanlaista kuin positiivinen syrjintä.
Njoo.. mutta silti se on paikallaan tässä tapauksessa. Jos sitä sitten halutaan sanoa positiiviseksi syrjinnäksi, niin hyvä on. Sanokaa.
Mikä tahansa toimintamalli on kannatettava jos se aiheuttaa yhteiskunnalle kokonaisuutena positiivisia vaikutuksia. Näin on tässä tapauksessa, koska vaihtoehtona olisi käytännössä uuden "paaria-luokan" syntyminen maahamme sekä varallisuuserojen radikaali kasvaminen.
Progressiivinen verotus myös ehkäisee inflaatiota osaltaan.
Mitä sitten tulee tuohon väitteeseesi, että rikastuminen omalla työllä olisi estetty tällä verotuksella.. sehän ei pidä paikkaansa. Hidastettu sitä kyllä on, mutta ei estetty. Samalla on kuitenkin, juurikin sitä verotusta keventämällä, saatu myös matalapalkka-alan palkkaus sellaiselle tasolle, että niitä on jollain tavalla järkevää tehdä.
Tasaveromalli toimisi maassa, jossa on volyymia veromaksuun. Suomessa tätä ei ole. Esimerkiksi USA:ssa on tarpeeksi ihmisiä, että tasavero toteutuu (nimellisestihän sitä USA:ssa ei ole, mutta käytännössä on paitsi pääomaverotuksen osalta)siellä varsin mallikkaasti, semminkin kun valtion sosiaali menot on siellä suurelta osin ulkoistettu vakuutusyhtiöille. Ja silti USA:ssa on suhteellisesti suuri joukko ihmisiä alle köyhyysrajan.
Suomalainen tasaveromalli tarkottaisi käytännössä veroprosentin olevan n. 30-35% välimaastossa. 2000 euroa/kk tienaavalle tämä olisi kohtuuton rasite ja näitä tapauksia yhä enemmän joutuisi tuloloukkuun ja siten sosiaalitoimistojen asiakkaiksi. Se taas vaatisi enemmän rahaa... ja kierre on valmis. Tietysti ottaen huomioon myös rikkaamman kansanosan lisääntyneen ostovoiman, todennäköistä olisi myös hintakehityksen yleinen kohoaminen joka osaltaan vaikeuttaisi köyhempien elämää kohtuuttomasti.
Joten, vaikka Progressiivisessa verotuksessa on puolia, jotka muistuttavat positiivista syrjintää, on se myös kannatettavaa ja yhteiskunnallisesti perusteltua. Mutta kuten sanoin, ehkä progression portaissa ja prosenteissa olisi tarkastamisen varaa.
Tasaveromallissa pitäisi kohtuullistaa palkkauserot. Minimi-maksimipalkan ero voisi olla laissa säädetty vaikkapa kymmenkertaiseksi. Tämä ei olisi positiivista syrjintää.
Miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa?
Mitä tasaveron pitäisi oikeastaan tarkoittaa?
Mitä tasaverolla tarkoitetaan?
Onko se tasaveroa jos kaikilla on sama veroprosentti?
Vai onko se tasaveroa kun kaikki, tuloista riippumatta, maksavat yhtä paljon veroja?
Progressiivinen verotushan on sitä että ei kannata tienata enemmän kuin vähän, jos haluaa tienata lisää kannattaa tehdä se jotenkin pimeästi tai harmaan talouden puitteissa.
Minusta se malli että kaikki maksaisivat saman veroprosentin mukaan voisi lisätä ihmisten työhaluja ja se voisi myös pienentää harmaata taloutta ja vähentää pimeitä töitä, työttömyyttä ja toimettomuutta.
En väitä etteikö valtio tarvitsisi verotuloja joilla se tekee tulonsiirtoja heikompiosaisten hyväksi ja vakauttaa Euroopan taloutta ja tekee monia muita hyviä asioita, mutta kansalaisten motivoiminen ja aktivoiminen työntekoon voisi auttaa verotulojen keräämisessä enemmän kuin se kateusvero, jolla hyvätuloisia ja ahkeria ihmisiä nyt rangaistaan työnteosta.
Tasaverokin voi olla progressiivista jos sillä on alaraja, vaikkapa 1000€ /kk. Eli verotettavaa tuloa olisi kaikki tuon rajan ylittävät tulot.
"Tuolloin jokaiselle olisi turvattu minimitoimeentulo, ja kuka haluaa enemmän, voi hankkia lisätuloja muilla tavoin, ja niitä voisi sitten verottaa vaikka samalla prosentilla ensimmäisestä viimeiseen euroon."
Eikö nykysysteemi ole tavallaan samanlainen käytännössä, tosin käsittämättömän monimutkaisella ja valtavaa byrokratiaa ja lomakerumbaa tarvitsevalla tavalla.
Mutta verotus on silti progressiivista, tosin progressiota on viimeaikoina vähän lievennetty.
Kyllä minä kannatan perustuloa, mutta perustulon tulisi olla todella pieni. Perustulon pienuutta pitäisi korvata työolojen muutos siten että yksinkertaisia ja helppoja töitä olisi helppo järjestää työrajoitteisille ja niihin olisi helppo hakeutua lisätulojen, pienten sellaisten, hankkimiseksi. Pienet lisätulot, kuten isotkaan tulot, eivät tietenkään saisi vaikuttaa perustoimeentulon määrään.
Sairaus ja työkyvyttömyys oikeuttaisivat tietenkin henkilön sellaisiin tuloihin joilla tulee toimeen. Työkykyinen, myös vajaasti työkykyinen, ei tarvitsisi niin suurta perustuloa että sillä sinällään tulisi toimeen, mutta hänen tulisi voida helposti työllistää itsensä sellaisiin helppoihin työtehtäviin jotka hän pystyy hyvin hallitsemaan.
Veroprogressio voisi toimia aivan plakka-asteikon lapäässä siten että pienimmät tulot, jotka voisivat olla huomattavasti pienempiä kuin nykyinen minimipalkka, voisivat olla verovapaita, muilta osin olisi sitten yhtenäinen tuloveroprosentti käytössä.
Työmarkinoiden pitäisi olla palkkauksen osalta kaikista rajoitteista vapaata. Tömarkkinajärjestöjen tehtävänä olisi toimia työntekijöiden tukena yritystasolla, niin että työnantajien voittojen ja työntekijöiden palkkojen suhde säilyisi jollain järkevällä tasolla. Lisäksi työmarkkinajärjestöille jäisi tehtävä huolehtia siitä että työolosuhteet olisivat kohtuulliset ja lain mukaiset.
Työntekijäjärjestöjen rooli automaattisena palkkojen korottajana, palkankorotusautomaattina, valtakunnallisella tasolla voitaisiin lopettaa ja tämä rooli pitäisi muuttaa yrityskohtaiseksi ja sellaiseksi että siinä samalla huolehdittaisiin myös yritysten kilpailukyvyvystä kansainvälisellä tasolla, mikä olisi myös työntekijöiden edun mukaista toimintaa.
Arvo kirjoittaa: "Työntekijäjärjestöjen rooli automaattisena palkkojen korottajana, palkankorotusautomaattina, valtakunnallisella tasolla voitaisiin lopettaa"
Tämä olisi tärkeää. Ennemmin tulisi pelata veroilla kuin palkankorotuksilla esimerkiksi siten, että tavoitteena ei olisi nostaa matalapalkka-alojen palkkoja vaan keventää niillä aloilla työskentelevien verotusta. Jos palkkoja vain nostetaan ja nostetaan niin pian kenelläkään ei ole työtä, muuta kuin thaimaalaisilla marjanpoimijoilla.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 61 kommenttia