Millaista on olla raskaana? Tietämystä suuvaahdossa julistaville miehille
”Onko totta, että nainen mielummin abortoi lapsensa kuin antaa tämän adoptoitavaksi” On totta, toden totta onkin. Olen suorastaan järkyttynyt, miten vähän miehet tietävät raskauksiin liittyvistä riskeistä ja vaaroista ja siitä millainen kokemus raskaus ja raskaana oleminen naiselle on. Osa naisista pääsee raskauksista helpommalla, mutta sitä ei voi koskaan etukäteen tietää, miten raskaus kenenkin kohdalla etenee. En ole lääkäri enkä millään muullakaan tavoin terveydenhoitoalan ihminen. Olen ainoastaan itse kokenut raskaanaolemisen ja kirjoitan tämän kirjoituksen täysin sen tietämyksen pohjalta.
Yli puolet naisista kärsii raskausajan pahoinvoinnista, joka ei läheskään kaikilla rajoitu aamuun vaan kestää ympäri vuorokauden. Olen itse ollut pahoinvoinnin ja oksentamisen vuoksi pahimmillaan työkyvyttömänä ensimmäiset kolme kuukautta raskaudesta. Ei ole lainkaan ennen kuulumatonta, että oksentamisesta kärsivä äti joutuu nestehukan vuoksi sairaalaan tiputukseen. Pahoinvointi ja oksentaminen voi kestää koko raskausajan synnytykseen asti, jonka jälkeen se helpottaa varsin pian.
Raskaus herkistää hajuille. Tiedän naisia, jotka eivät ole voineet olla kotona pahimpina aikoina, jos kotona on ollut esimerkiksi koira, joka haisee yllättävänkin pahalta raskaana olevan sieraimiin. Koiran poisvieminen ei auta, sillä haju on pinttyneenä asuntoon. Ruokakaupassa käyminen voi olla täysin mahdotonta herkistyneen hajuaistin vuoksi tai ainakin oksennuspussin on oltava koko ajan lähettyvillä.
Raskausajan tyypillisiä vaivoja ovat erilaiset selkäsäryt ja issias, jotka voivat viedä naiselta liikuntakyvyn pitkäksikin aikaa. Toisaalta nukkuminenkaan ei tahdo onnistua, kun selkää särkee eikä lääkkeitä voi popsia mielin määrin raskaana ollessa.
Raskaana ollessa on suurentunut riski sairastua ns. raskausdiapetekseen. Suomessa raskausdiabetes todetaan 8,5 %:lla synnyttäjistä. Raskausdiapetes yleensä katoaa synnytyksen jälkeen, mutta raskausdiapetekseen sairastuneilla naisilla on suurentunut riski myöhemmässä elämässä sairastua kakkostyypin diapetekseen.
Raskausmyrkytys voi uhata äitiä sekä lasta raskausviikon 20 jälkeen. Maailmanlaajuisesti raskausmyrkytys ja raskauskouristus ovat yleisin äitikuolleisuuden syy. Suomessa kuolemanriski on nykyään hyvin pieni. Raskauden aikana raskausmyrkytykseen sairastuneilla on kuitenkin kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin myöhemmin elämässään.
Raskaushepatoosi on tavallisin raskauteen liittyvä maksasairaus. Sitä esiintyy noin 1 - 3 %:lla odottavista äideistä. Raskaushepatoosin vallitsevin oire on kutina, joka voi olla hyvin hankalaa etenkin öisin. Odottavan äidin ennuste on hyvä ja tauti sammuu viikon sisällä synnytyksestä. Raskaushepatoosissa on todettu kuitenkin odottamattomia sikiökuolemia etenkin lähellä laskettua aikaa.
Suuri vatsa on paitsi epämukava ja rajoittaa liikkumista ja hengittämistä, se myös kiristää nahkaa kipukynnykselle asti.
Käsien puutuminen on varsin tyypillinen raskausajan ongelma, joka yleensä katoaa synnytyksen jälkeen, mutta osalla äitejä vaiva jää pysyväksi ja poistuu vasta hermopinteiden leikkauksella.
Suonikohjut ovat tyypillinen raskausajan mukanaan tuoma uutuus naisen kehoon, samoin kuin peräpukamat.
Osa naisista kärsii raskauden ajan ns. raskauspäänsärystä, jonka syytä ei tiedetä.
Odottava äiti sairastuu herkästi anemiaan sekä kärsii korkeasta verenpaineesta ja niiden mukanaan tuomista ongelmista.
Iso vatsa aiheuttaa paitsi kaikin puolin tukalan olon ja hengitysvaikeuksia, myös kylkiluiden murtumia, munuaisten kasaan painautumisia ja suolisto-ongelmia. Hengitysvaikeuksiin voi auttaa hieronta, mutta mikäli istukka sijaitsee kohdun yläosassa siihen ei auta mikään. Hoitaminen ja lääkitseminen raskausaikana silloinkin, kun tapahtuu murtumia on rajallista, äitiä ei voida magneettikuvata eikä särkylääkkeitä voi syödä mielin määrin.
Synnytykseen ja siihen liittyviin komplikaatioihin en tällä kertaa puutu, enkä synnytyksenjälkeisiin tulehduksiin ja muihin komplikaatioihin (rintatulehdus, kohtutulehdus, synnytyksenjälkeinen masennus jne.).
Nainen on elävä arvokas ihminen, jonka ei tarvitse synnyttää toisille. Suomi on inhimillinen sivistysvaltio, jossa naisella on oikeus lailliseen aborttiin eikä hänen tarvitse kantaa ja synnyttää lasta adoptoitavaksi muille ellei hän ehdottomasti niin halua tehdä.
Abortti on aina ikävä asia ja syyt sille voivat ovat mitä moninaisimmat. On hyvä muistaa intiaanien vanha sanonta ” et voi tuomita toista ennen kuin olet kulkenut hänen mokkasiineillaan”.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Hirmuisesti riskejä. Onneksi ratkaisun löytäminen on helppoa. Lopettaa vaikka sekstaamisen.
Mitäs mieltä te miehet olisitte, jos naiset yhdessä tuumin lopettais sekstaamisen ettei jouduta tällaisten riskien eteen?
Olen kirjoittanut monta kertaa miesten lisääntymisoikeuksista. Joka kerta osa naisista on kommentoinut, että "Pitäkää housut jalassa, jos raskauden riskit pelottavat!".
Saanko minä nyt vuorostani sanoa, että "Pitäkää hameet jalassa, jos raskaus pelottaa!"
http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30406-miesten-abortti
Arvoitus: - Miksi kutsuttaisiin sitä, jos naiset menettäisivät oikeuden aborttiin ja sen lisäksi menettäisivät oikeuden kieltäytyä abortista silloinkin, kun he haluaisivat pitää lapsen?
- En osaa sanoa.
- Sitä kutsuttaisiin tasa-arvoksi, koska se vastaisi nykyistä miesten tilannetta.
Henry, tuo on yhdenlainen argumentti, ihan totta. Yhteiskuntahan voisi satsata sellaiseen valistustyöhön, että seksiä vain silloin, kun on tarkoitus lisääntyä. Luin täällä jostakin blogista kommentin, että abortin tekijöistä aika iso osa on juuri synnyttäneitä äitejä. Ehkä he luottavat siihen, että imetys toimii ehkäisynä, en tiedä. Mutta tosiaan parisuhteessakin voisi lopettaa seksin sitten kun on lapsiluku täynnä. Se on yksi vaihtoehto. Ja parisuhteen ulkopuolinen seksihän on näin ollen täydellisen poissuljettua, ellei halua lisääntyä.
HUOLELLINEN ehkäisy nyt sitten vain pitääkin suurin osa ei-suunnitelluista raskauksista poissa. Seksin perimmäinen tarkoitus tietty on lisääntyminen...muttei nyt ihan siihen tarvitse mennä ;) ...... Ollaan nyt vain niin vapauden-haluisia että pitää olla seksiä, ja paljon seksiä, välillä jokaiseen suuntaan , ja ehkäisyä kun ei ole niin kivaa... ja saattaa unohtua ja näin pois päin,.....niin pitäähän sitä päästä seksin seurauksista sitten vielä aborotin turvin...muuten sukupuolisairaudesta ei noin herkästi eroon pääse kuin lapsesta.
Anteeksi jos alan saiverella mutta nyt alkaa tämä "naisen vapaus"vähän niinkuin kuulostamaan taas kerran itsekkyydeltä ja minulle kaikki, heti -sinulle ei mitään, ei ainakaan nyt....
Juu, imetys ei todellakaan poimi ehkäisynä......eikä heti voi muutakaan ehkäisyä naisella olla, joten se kortsu, kunnon kortsu on sitten otettava peliin.......epämukavuudesta huuolimatta -tai sitten se ikävä pidättäytyminen. Ei abortti ole mikään synnytyksen jälkeinen ehkäisykeino!
Ei parisuhteessa tarvitse lopettaa seksiä, kun lapsiluku on täynnä, kun on tiedossa, että raskaaksi mahdollisuuden tuleminen on voimassa, käytti ehkäisyä tai ei. Varmempi tietysti käyttää ehkäisyä, joka on jopa 99,9% (ehkäisypillerit). Joten uutta raskautta on aika turha sitten pelätä, se on hyvin, hyvin harvinaista. Jotkut naiset luulevat, että imetys ehkäisee, muttei se pidä paikkaansa, kuten Taru totesi, en muista paljon ehkäisyteho on täysimetyksellä, muttei siihen kannata luottaa. Kortsu käyttöön heti tai pillerit tms. kun yhdynnät alkavat synnytyksen jälkeen, siihen kannattaa varautua, kun esim. kierukkaa ei saa asentaa ihan heti. (miehet ei kestä kauaa odottaa ;- ) ja kierukan asennuksessa on liian aikaisin kohdunpuhkaisun vaara) Missään tapauksessa pelkkään imetykseen ei saa luottaa, se pitäisi tähdentää kaikille äitiysneuvola-asiakkaille sekä äideille että iseille. Moni pari myös kyllä, siis tiedän tapauksia, joissa imetyksen ehkäisytehoon luottaen ollaan tultukin raskaaksi, niin ovat myös pitäneet lapsen. Monikaan ei ikävä kyllä, nykyaikana, ole kovinkaan valveutunut ehkäisyn suhteen. Varmoihin päiviin ja keskeytettyyn yhdyntään jopa luotetaan.
P.S Itse olen myös sitä mieltä, että Jumala loi seksin naiselle ja miehelle iloksi ja suhteen täyttymykseksi, joten kyllä parisuhteessa on hyvä olla säännöllinen seksielämä ennen ja jälkeen lapsien.
Ros-Britt, ehkäisyvalistusta olisi varmasti suotavaa tehdä enemmän, kuten Mariakin tuo kirjoituksessaan ilmi. Abortti on ikävä asia aina, mutta ei ikinä eikä koskaan Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa voi ketään pakottaa synnyttämään lasta toisille adoptoitavaksi. Järkyttävän moni mies on ollut viikonlopun aborttikeskusteluissa sitä mieltä. Minusta siinä menee jo jonkinlainen naisen alistamisen raja, jota en voi hyväksyä. En kiistä etteikö naisilla olisi vastuullisuudessa parannettavaa näissä asioissa, kuin myös miehillä. Sitä parempi, mitä vähemmän abortteja, kaikkien kannalta, naisten, miesten ja hedelmöittyneiden alkioiden.
Kuten eilisessä kirjoituksessani toin esille, jokainen voi vaikuttaa vallitsevaan ilmapiiriin myös itse ja sitä kautta pyrkiä omalla toiminnallaan vähentämään aborttien määrää.
Unohdit kuitenkin mainita, että raskaus aiheuttaa hormonaalisia muutoksia, jotka suurin osa naisita kokee miellyttävinä. Osa erittäin miellyttävinä. Moni tuleva äiti tulkitsee tämän hormoneista johtuvan mielialan nousun johtuvan lapsen syntymän ajattelusta, mutta sama onnellisuuden ja tyytyväisyyden tunne on myös niillä naisilla, jotka eivät tiedä edes olevansa raskaana.
Mikko, osa kokee ne miellyttävinä, osa ei. Osa itkee koko ajan niiden hormonien takia ja ärsyyntyy mitä pienimmistä asioista jopa raivon partaalle.
En väitä, että kaikki raskaudet ovat raskaita ja rankkoja, mutta sitä ei voi etukäteen tietää. Naistenlehdetkin luovat aika ideaalista kuvaa raskausajan hehkeydestä ja ihanuudesta.
Ei kai me sekstaamista lopeta; köyhän ainoaa iloa. :D.
”Onko totta, että nainen mieluummin abortoi lapsensa kuin antaa tämän adoptoitavaksi” On totta, toden totta onkin. Olen suorastaan järkyttynyt, miten vähän miehet tietävät raskauksiin liittyvistä riskeistä ja vaaroista ja siitä millainen kokemus raskaus ja raskaana oleminen naiselle on.”
kirjoitti Taru. Ja alkoi valittaa naisten raskausvaivoista.
Minusta on järkyttävää, miten vähän feministeiksi katsottavat naiset tunnustavat raskauden vaivojen syntytaustan.
Nehän syntyivät synnin seurauksena kun Adam ja Eeva rikkoivat heidät luoneen Jumalan käskyn. He söivät kielletyn puun hedelmästä,sillä käärmeen muodossa esiintynyt Saatana houkutteli naisen syntiin. Ja mieskin putosi Perkeleen tekemään ansaan ja hänkin söi kuoleman tuottavaa hedelmää.
Siksi Jumala sanoi vaimolle: "Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva".1 Moos. 3:16
Niin, mitäpä syntiinlangennut eeva haluilleen ja vaivoilleen voi? Entä voiko syntinen ja kuoleva savi valittaa Suuren Savenvalajan tuomiosta ja sanoa Luojalleen:”Miksi noin teet?”
Nöyrien eevojen kunniaksi:Särkynyt saviruukku
Niinhän te sanotte, mutta hetken päästä on jo toinen ääni kellossa. Ellei sitten ole homo.
Homous on yksi vaihtoehto tietenkin. Johtuukohan suosio naisista? Itsekkäät naiset voi laittaa kiertoon. Rahalla saa ja pääsee. Tapoja on monia.
Tarkoitatko, että koska nainen harrastaa seksiä ja asettuu samalla alttiiksi raskauden ja synnytyksen riskeille, hän on itsekäs? Ja miksi ihmeessä kierrättäisit naisia, kun sulla on ne terveet kädet?
Nainen tekee ratkaisun omista lähtökohdistaan kuten kerroit. Eikö se ole itsekästä?
Koska kierrätys on in.
Toivottavasti Laurin kaikki potentiaaliset kiertoon tulevat naiset ehtivät tätä lukea....
Mutta entäs jos kaikki naiset yhteistuumiin päättäisivät että raskaudet ovat tervetulleita, ja lapset pidettäisiin....ja miehistä isyysvastuun kantajiksi.
Mutta...silti olen sitä mieltä ettei abortti ole mikään ratkaisu jos raskaaksi on tullut. On kuitenkin uudesta ainutlaatusiesta elämästä kyse.Vastuu pidättäytyä tai ainakin hoitaa ehkäisyn hyvin on sekä naiseten ETTÄ miehen, mutta tietty myös miehellä eikä vain naisella pitäisi olla oikeus siitettyyn elämään. Vastuu ja oikeus pitää olla molemmilla. Ei raskauden raskas taakka oikeuttaa naista silti pitämään lasta vain omana......ja vastuulliset miehet yrittävät kaiken kaikkiaan naistensa oloa helpottamaan.
Onneksi miehet saavat putket poikki heti halutessaan. Mars mars miehet klinikoille pussukat solmuun laittamaan! Naiset kun saavat sen tehdä vasta 30 vuotiaana tai jo kolme lasta synnyttäneenä. Loogisesti toki sukupuolensa voi vaihtaa jo 18-vuotiaana, mutta vielä tuon ikäisenä "et voi tietää, kyllä mielesi muuttuu" lasten suhteen. Lakimuutos tuon asian suhteen varmasti vähentäisi abortteja sekä epätoivottuja lapsia, sillä useat parit tietävät, etteivät lasta koko elämänsä aikana halua. Kuitenkaan harvoin saa miehen kasseille mennä mitään tekemään, mutta nainen voidaan laittaa popsimaan hormoneja läpi elämänsä - eikä sekään aina ehkäisyksi riitä.
Kaikkeen se ei ole ratkaisu, mutta helpottaisi huomattavasti useiden nuorten parien elämää. Saataisipa sitten niitä kaivattuja heteroadoptiovanhempiakin enemmän, jos alkaa kaduttamaan.
Mitäköhän mahdat tarkoittaa? Miehen ja naisen ehdot sterilisaatiolle on samat, vain toimenpide vaihtelee =).
http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/tietoa-seksuaalisuudesta/naiset...
Mielestäni vasektomia on aika tyyris. Tietysti kondomien suurkuluttaja voi päästä voitolle siitä tonnin kulusta jo vuodessa. Mun 'kasseille' voisi veistä näyttää, mutta ei noilla hinnoilla, pitäisi saada jostain sponsori. Todennäköisesti sama koskee monia muita köyhiä/vähätuloisia.
Ville Lukka
Ei kai tuo sen enempää maksa kuin mikään muukaan päiväkirurginen toimenpide sairaalassa.
Mitä teistä nykyajan naisista on oikein tullut, kun teidät on joku joskus saanut siitettyä tiineeksi niin joillain alkaa se kauhee marmatus oikeudesta poistaa kasvava elämä itsestään niin halutessanne.
Minun mielestä raskausajan pahoinvoinnit tai hajuherkkyydet eivät saisi olla syynä raskauden keskeytykselle.
Siinä vaiheessa kun nainen on hedelmöittynyt on hänessä kaksi elämää jotka kummatkin ovat yhtä arvokkaita, enkä soisi toisen päättää toisen kohtalosta.
Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta. Kuta kuinkin saman verran naisia synnyttää vuosittain lapsen. Miksi te miehet ette ole lainkaan huolissaan meistä, jotka synnytämme lapsia. raskaus on aina riski, pahoinvointi ja oksentaminen voi johtaa vakavaan nestehukkaan, joten älä yhtään vähättele kuukausia kestävää oksentelua. Miehet valittaa yhden päivän krapulastakin, mutta miettikää millaista on olla kuukausikaupalla joka helvetin päivä oksennuskrapulan kaltaisessa pahoinvoinnissa. Ei se ole syy tehdä aborttia, mutta jotain rajaa soisi miestenkin ajattelulle. Ja sitä toisten saappaisiin hyppäämistä, edes sen yrittämistä.
Hyppäsitkö tuossa kirjoituksessani niiden kohtien yli, jotka voivat johtaa äidin kuolemaan tai loppuelämän sairastumiseen?
60 000 lasta ja 10 500 aborttia, eli joka seitsemäs lapsi abortoidaan.
ja 60 000 syntyy, vai pitäisikö nekin sinun mielestä abortoida.
Semmoisenko vaikutelman sait? itseasiassa tarkoitin että 10 500 elämää lopetetaan sen vuoksi ettei naista juuri silloin hotsita tulla äidiksi.
suurin ryhmä raskauden keskeytykseen menevistä on 20-24 vuotiaita jotka asettavat omat halunsa lapsensa elämää tärkeämmäksi.
"Lapsi ei sovi juuri nyt elämäntilanteeseeni" ei saisi olla hyväksyttävä syy aborttiin.
Kyllä sain sellaisen vaikutelman tai vaihtoehtoisesti sellaisen, ettet arvosta lainkaan naisen raskautta ja synnyttämistä. Vähättelet sitä, että nainen laittaa terveytensä alttiiksi synnyttäessään lapsia. Silloin on parempi olla ottamatta kantaa siihen tuleeko naisen synnyttää vai ei. Jos osoittaisit arvostavasi sitä millaiseen riskiin nainen lähtee tehdessään lapsia ja miten vakavia asioita naiselle voi synnytyksestä koitua, ymmärtäisin abortinvastustuksesi.
Nyt vaikuttaa siltä, ettet arvosta abortintekijää etkä synnyttäjää.
Sinussa ilmenee loistavalla tavalla tuo naisen logiikka.
Niinkuin sanoin tuossa yllä arvostan naisessa raskauden aikana olevat kaksi tai useampaa elämää yhtä korkealle enkä soisi toiselle oikeutta päättää toisen elämästä.
Ymmärsin Jotun arvostavan naisen raskautta ja synnyttämistä niin paljon ettei soisi niiden keskeytyvän ennenaikaisesti. Naisen logiikasta Jotulle piste.
Jotu, Olet sivuuttanut koko tämän keskustelun ajan riskit, joita raskaus ja synnytys naiselle tuottaa, vaikka koko kirjoituksessani on siitä kyse. Ensimmäisessä kommentissasi vähättelet pahoinvointia ja hajuherkkyyttä. Et ole tuonut millään lailla esille raskauden aiheuttamia kylkiluun murtumia, kuoleman vaaraa esimerkiksi raskausmyrkytyksen yhteydessä, munuaisen kasaanpainautumisen aiheuttamaa kipua. Et ole millään lailla osoittanut minkäänlaista arvostusta synnyttäjää kohtaan kommenteillasi.
Se että pidät muutaman viikon ikäistä solualkiota, joka muistuttaa miltei yhtä paljon oravaa kuin ihmistä saman arvoisena naisen kanssa kertoo juurikin kaiken arvostuksestasi naista kohtaan.
Niin hajuherkkyys ja pahoinvointi eivät ole minun mielestäni riittäviä syitä abortin tekemiseen.
Toki sallisin naiselle abortin jos raskaudesta olisi hengenvaaraa äidille mutta silloinkin päätöksen abortista tekisi lääkäri.
Ymmärrä nyt ettei nuo pahoinvoinnit ja muut ikävät tuntemukset ole vaa-assa saman painoisia kuin toisen elämä.
Nainen puhuu suu vaahdossa riskeistä. Siispä on syytä puhua myös todennäköisyyksistä.
Riskin todennäköisyys naiselle? En tiedä. Tilastojen valossa alle sata joka tapauksessa.
Riskin todennäköisyys sikiölle? Tiedän. 100%
Siitä lapsesta olisi voinut tulla vaikka mitä. Äidistään ei tullut. En syyllistä. Ihmettelen.
Jotu, Ei minunkaan mielestäni hajuhaitat tai pahoinvointi ole syy tehdä aborttia, en ole sellaista väittänyt missään kohtaan, mutta kaikki ne raskausajan tuskat ja riskit ovat syy olla synnyttämättä toisille ihimisille lasta. Siitä tässä on kyse.
Syy miksi nainen tekee abortin ei varmasti ole se, että hän ei halua olla raskaana ja siksi abortoi alkion. Syy on aina aivan varmasti joku muu. Jos nainen ei halua lasta (olipa syy mikä tahansa) hänellä on oikeus abortoida lapsi eikä hänen tarvitse terveyttään vaarantaen alkaa synnyttämään sitä muille.
Jokainen nainen joka haluaa lapsen, tekee sen aivan varmasti hajuhaitoista ja pahoinvoinnista huolimatta. Se ei varmasti ole kenellekään syy tehdä aborttia.
Taru, mitä Jotun tai muiden pitäisi tehdä raskauspahoinvoinnin ja raskauteen sisältyvien riskien vuoksi? Pyytää niitä kollektiivisesti anteeksi kaikkien miesten puolesta?
Oman kokemukseni mukaan valtaosa miehistä on huolissaan puolisonsa raskaudenaikaisista komplikaatioista ja siis ihan puolisostaan. Pyrkivät tukemaan ja helpottamaan puolison oloa minkä pystyvät ja osaavat. Sinun tekstistäsi saa kuvan että naiset hankkiutuvat raskaaksi täysin pyyteettömästi ja kärsivät helvetintuskia samaan aikaan kun heidän puolisonsa naureskelevat asialle vieressä.
Lauri, elämä nyt vaan on sellaista: toisista tulee jotakin ja toisista ei. Ja kaikki kuolee 100 %, toiset ennemmin ja toiset vähän myöhemmin.
Mitä mieltä muuten olette pitäisikö spontaanin keskenmenon saaneen naisen olla oikeutettu äitiyslomaan? Hänhän menettää lapsen tahtomattaan, jos saa keskenmenon. Jos lapsi kuolee raskausviikolla 22 tai sen jälkeen, äidillä on oikeus äitiyslomaan, jotta hän voi rauhassa surra lastaan. Pitäisikö tuo äitiysloman raja siirtää kenties jo viikolle 8 tai vielä aikaisemmaksi?
Janne, tämä kirjoitus on tarkoitettu niille, joiden mielestä naisen tulee synnyttää lapsi adoptoitavaksi.
Noinhan se menee normaalisti normaalien ihmisten keskuudessa kuten sinä Janne kerroit. Normaali mies on huolissaan puolisostaan ja auttaa ja tukee häntä raskausaikana. Normaali mies ymmärtää millainen riski raskaus ja synnytys aina on naiselle ja lapselle. Nämä jotka vaativat naista synnyttämään muille lapsia eivät tunnu sitä ymmärtävän.
Niin meillä on tässä se erimielisyys,
sinun mielestä sikiö ei ole vielä ihminen joten sen voi poistaa tai tappaa, ihan miten vaan haluat asian ilmaista.
Minun mielestäni jo sillä oravan muotoisellakin ihmisalkiolla on ihmisarvo mitä tulisi kunnioittaa.
Minäkin kannatan nykyistä aborttilainsäädäntöä mutta en ymmärrä sen perustelemista raskaudenaikaisilla riskeillä. Koska riskit sisältyvät tietenkin niin toivottuihin kuin ei-toivottuihin raskauksiin ja raskauteen liittyvillä riskeillä ei abortteja nykyäänkään haeta.
Keskenmenon kärsineen naisen äitiyslomaa en ymmärrä. Pitäisikö isän saada isyysloma keskenmenon yhteydessä? Surutyötä varten pitäisi saada sairauslomaa tarvittaessa, niin isän kuin äidinkin.
Jotu, tulisiko äidillä olla oikeus äitiyslomaan, kun hän saa alkuraskauden spontaanin keskenmenon? Nyt äidillä on oikeus äitiyslomaan vasta silloin, jos lapsi kuolee kohtuun raskausviikolla 22 tai sen jälkeen. Voisiko äitiysloman rajaa alentaa ja jos voisi niin mihin? Tulisiko äidin saada äitiysloma, jos hän menettää lapsen raskausviikolla 8?
Janne, eduskunnassa on vetämässä lakialoite, että isäkin saisi oikeuden isyyslomaan, kun lapsi kuolee rv 22 tai sen jälkeen. Yhtä perustellusti voi kysyä, tulisiko isän sekä äidin saada isyysloma/äitiysloma, jos lapsi menehtyy jo aiemmin? Mikä olisi sopiva raja, viikko 22 on aika myöhäinen raja ottaen huomioon, että äiti joutuu palaamaan töihin saman tien, jos hän synnyttää kuolleen lapsen vaikkapa viikolla 16.
En usko, että yksikään nainen tekee aborttia siksi, mitä kaikkea raskaus pitää sisällään. Syyt ovat varmasti aivan muita kuin ne. Mutta mies ei voi tulla vaatimaan naista synnyttämään ja antamaan lapsen adoptoitavaksi. Toki jos nainen haluaa synnyttää ja antaa lapsen adoptoitavaksi, se on aivan ok.
Samoilla linjoilla Jannen kanssa, luulisi olevan henkisesti raskasta naiselle olla lomalla nimikkeellä "äitiysloma" silloin kun ei äidiksi tullutkaan. Sairaslomalla olisi paljon parempi.
Jotu, olet täysin väärässä. Äidille on helpompi olla äitiyslomalla.
Silloin kun äiti synnyttää kuolleen lapsen ennen raskausviikkoa 22 hänellä ei ole oikeutta äitiyslomaan, vaan hän saa sairaslomaa, jos saa. Riippuu ihan lääkäristä. Äidille on huomattavasti helpompaa se, että hän on oikeutettu äitiyslomaan eikä hänen tarvitse jännittää saako hän sairaslomaa vai ei ja jos saa niin minkä verran ja riittääkö se toipumiseen vai pitääkö hakea psykiatriselta puolelta lausunto, että saa lisää sairaslomaa jos ei ole työkuntoinen.
Äiti kokee, että hänen kuollut lapsensa on huomioitu yhteiskunnallisesti, kun hän saa lapsesta äitiysloman. Ettei lasta ole vain unohdettu niin kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan.
Moni lapsensa rv 22 tai sen jälkeen kohtuun menettänyt äiti on ensin äitiyslomalla ja sen jälkeen vielä pitkällä sairaslomalla ennen kuin on työkuntoinen.
Eikö ole väärin, että viikkoa aikaisemmin lapsensa menettänyt äiti ei ole oikeutettu äitiyslomaan? kun lapsi on elävä olento jo heti hedelmöittymishetkestä alkaen niin miksei äiti voisi saada äitiyslomaa myös varhaisissa keskenmenoissa eikä vasta viikolta 22 alkaen?
Käytäntö varmaan riippuu siitä mitä fysiologisia muutoksia äidissä on ehtinyt tapahtua tuon 22 viikon aikana.
No ei minulla mitään sitä aikaistamista vastaankaan ole, olisin luullut sairasloman olevan vaan helpomman henkisesti.
Äitiysloma on samalla arvon osoitus äidin kohdussa ollutta ihmisenalkua kohtaan. Äiti saa lapsestaan äitiysloman, samaten kuin äiti saa synnyttää lapsensa, vaikkakin kuolleena. Ne ovat muistoja joita vaalitaan, sillä muita muistoja ei enää tule.
Pointsit suoraselkäisyydestä, että olisit valmis alentamaan äitiyslomaan oikeuttavaa raskausviikkorajaa.
"Semmoisenko vaikutelman sait? itseasiassa tarkoitin että 10 500 elämää lopetetaan sen vuoksi ettei naista juuri silloin hotsita tulla äidiksi."
Ja ketähän se edes harmittaa? Alkiotako?? No okei, isää voi tietenkin surettaa kovastikin jos hän olisi halunnut pitää lapsen, sitä en sivuuta, mutta mistä tulee tarve puuttua aivan tuntemattomien naisten elämiin ja raskauksiin?
Tuo äitiysloman nykyinen käytäntö viikolta 22 alkaen johtuu muuten siitä, että sikiön katsotaan olevan silloin keskosiässä, jolloin sillä on mahdollisuuksia selvitä kohdun ulkopuolella. Äidin fysiologisilla muutoksilla ei ole mitään osuutta asiaan.
Jep. En nyt muista missä se oli (ettei vaan juuri Uuden Suomen puheenvuorossa), mutta juuri joku päivä sitten luin jonkun naisen kirjoittaman blogin jossa tämä valitti kuinka raskautta käsitellään sairautena. Oli ilmeisesti tiukasti jonkinlaisen luomukotisynnytyksen kannattaja.
Tämä teksti on siihen verrattuna täyttä asiaa.
Aina näitä kusipää kommentteja miehiltä. Mikä niitä niinku oikein vaivaa? Puhun ekasta.
Kiitos kulta. Vaivaa monikin asia. Esimerkiksi luulin lasten olevan yhteinen projekti. Selvästi siittäminen on miehelle riski.
Evoluutioteorian kannattajana olisin luullut, että se korjaisi tällaiset asiat ja karsisi raskaudesta kärsivät yksilöt pois luonnon kiertokulusta.
Mutta, ottamatta kantaa abortin juupas-eipäs tappeluun niin jos niitä 11 000 vuodessa tehdään, joista 90.5% sosiaalisilla perusteilla, niin jotain on pielessä.
suomessa tehdään ( tarpeeseen nähden ) liian vähän raskaudenkeskeytyksiä, suomi on pohjoismaista selvästi takapajuisin suhtautumisessa aborttiin :
http://www.vaestoliitto.fi/@Bin/1104600/abortit%20pohjoismaissa.gif
aborttilakia voi ihan hyvin lieventää ja siirtyä yhden lääkärin järjestelmään, jolloin raskaudenkeskeytykset voi suorittaa erikoistuneilla klinikoilla suorailmoittautumismenettelyin. näin yksi väliporras ( terveyskeskuslääkäri tai muu lähetteen kirjoittava lääkäri) jää pois rasittamasta kansantaloutta.
Mää en tiedä mitään muuta kuin mitä tilasto kertoo;
Raskaudenkeskeytykset tehdään pääasiassa erilaisista sosiaalisista syistä (90,5 % aborteista vuonna 2007). Toiseksi yleisin syy on äidin alle 17 vuoden ikä (5,3 %, 2007). Raskaudenkeskeytys voidaan nykyisin tehdä myös ultraäänikuvauksessa todetun sikiövaurion perusteella (2,2 %, 2007). Joitakin harvoja raskaudenkeskeytyksiä tehdään lääketieteellisistä syistä ts. raskauden komplikaatioiden takia, kun äidin terveys tai henki on vaarassa (0,5 %, 2007).
Ja en tilastotieteilijä ole mutta maalaisjärjellä voisin tuosta päätellä että niin Suomessa kuin pohjoismaissa abortti on valitettavan yleinen ehkäisykeino. Ei mitenkään voi kaikki sosiaaliset olla 'oho hupsista' -vahinkoja, raivokasta pahoinvointia tai että menee potentiaalisen isäehdokkaan kanssa sukset ristiin raskausajan alkuvaiheessa ja on mahdotonta pitää lasta.
Mutta toki vapaissa maissa saa käyttää ehkäisykeinona mikä itselle parhaiten sopii.
aborttilainsäädäntöä ja sen eettisiä näkökulmia on aikojen saatossa avattu monelta suunnalta, läheskään kaikki moraalifilosofit eivät välttämättä yksiselitteisesti myönnä olemassaolon oikeutta vastasyntyneillekään itseisarvona. alle kolmen kuukauden ikäinen lapsi ei ole heille moraaliolento, ja siten sillä ei vielä olisi persoonaa, joka liittyy ihmisyyteen :
"Ihmisvauvoista tulee Tooleyn mukaan kvasi-persoonia noin kolmen kuukauden iässä, koska on syytä uskoa, että tuossa vaiheessa heillä ilmenee edes jonkinasteinen kyvykkyys ajatteluun. Ennen sitä vastasyntyneet ihmislapset eivät ole persoonia eivätkä edes kvasipersoonia, joten niiden "tuhoamisessa" ei ole itsessään mitään väärää."
http://www.netn.fi/296/netn_296_vehmas.html
yleisesti ajateltuna moraaliyhteisöön liitettynä sikiö, jolla on tuntoaistimus ja kehittynyt hermosto omaa intressin elämään, ja tähän näkemykseen suomalainenkin aborttilainsäädäntö vankimmin nojaa sekä rajaa.
Moraalista mä tiedän vielä vähemmän. Etiikasta puhumattakaan.
Luotan vain logiikkaan.
Mutta jos hermoston toiminta tai tietoisuus on kriteeri niin sehän ainakin puoltaa sitten myös eutanasiaa turhia vinkumatta ihmisille jotka eivät (enää) ymmärrä olevansa tällä planeetalla.
minä kannatan eutanasiaa, ihmisen omasta vakaasta tahdosta toivottua kuolinapua.
"Raskaudenkeskeytykset tehdään pääasiassa erilaisista sosiaalisista syistä (90,5 % aborteista vuonna 2007). Toiseksi yleisin syy on äidin alle 17 vuoden ikä (5,3 %, 2007). Raskaudenkeskeytys voidaan nykyisin tehdä myös ultraäänikuvauksessa todetun sikiövaurion perusteella (2,2 %, 2007). Joitakin harvoja raskaudenkeskeytyksiä tehdään lääketieteellisistä syistä ts. raskauden komplikaatioiden takia, kun äidin terveys tai henki on vaarassa (0,5 %, 2007)."
Sosiaalisiin syihin voi liittyä niin paljon asioita, ettei tosikaan. Yhtenä siihen laskettavana syynä voi olla jo se, että tietämättään raskaaksi tullut nainen on käyttänyt holtittomasti alkoholia, tupakkaa tai muita päihteitä niin, että elämän lähtökohdat lapselle ovat jo äärimmäisen heikot. Sosiaalisiin syihin lukeutuu myös se, ettei lapsen isää tiedetä / isän kanssa ei olla parisuhteessa / isä ei haluakaan tulla isäksi. Ei ole edellenkään kovin harvinainen tapaus, jossa abortti tehdään vain siksi, että mies ei ole valmis isäksi, eikä nainen halua itsekkäänä väkisin lasta pitää ja mahdollisesti pelätä parisuhteensa loppumista ja yksinhuoltajaksi jäämistä. Kyllähän siitäkin jaksaa miehet itkeä, että nyt se nainen hankkiutu tahalleen raskaaksi, ilman minun lupaani, eikä edes suostu siitä eroon hankkiutumaan. Ah kaksinaismoralismin kauniita kasvoja!
Jos on niin idiootti, että kuvittelee sosiaalisten syiden tarkoittavan käytännössä vain sitä, että saa sitten mennä ja rellestää kuten ennenkin, on parempi olla ottamatta osaa näihin keskuteluihin. Abortti pysähdyttää jokaisen sen läpikäyneen naisen edes hetkeksi, vaikkei se läheskään kaikille ihmeempiä mielenterveysongelmia aiheutakaan. On siinä kuitenkin aina jonkinasteisen miettimisen paikka, milloin tutkitaan ja vilkaistaan käytännössä koko elämäntilanne läpi. "Onko tähän järkeä hankkia lasta? Onko minulla kykyä turvata hänelle ansaitsemansa elämä?". Ja vaikka lapsen abortoinnin syy olisikin se, että saa sitten edelleenkin mennä ja rellestää, niin miksipä ei? Olisiko hyvä sitten niin, että siinä samassa rytäkässä pyörii jaloissa lapsi, jota kohtaan kasvaa katkeruus? Joka jää mahdolisesti ilman tarvittavaa huolenpitoa, koska äiti ei ole kykeneväinen pysymään paikallaan ja nauttimaan kotonaolosta?
Järki käteen tämän touhun kanssa jo. Ei voi olla niin vaikeaa.
Ville, Niinhän se karsiikin, jos äiti kuolee. Suomessakin kuolee naisia lapsivuoteeseen. Ja jotkut miehet on sitä mieltä, että pitäisi vielä toisille alkaa synnyttämään.
Ville Kauppinen
"Mutta, ottamatta kantaa abortin juupas-eipäs tappeluun niin jos niitä 11 000 vuodessa tehdään, joista 90.5% sosiaalisilla perusteilla, niin jotain on pielessä."
- Joo, paljon on pielessä. Henri Heikkinen vastustaa sekä aborttia että sosiaaliturvaa. Siinä onkin miettimistä, eikö olekin. Olisikohan asia niin, että Suomessa on liikaa köyhiä, mitä luulet?
Keksikää keino miehen tulla raskaaksi niin eiköhän useampikin kaikesta ämmämäisesti vänisevä ukko suostu sitä kuitenkin testaamaan.
Että vasta silloin on kuljettu niissä naisen mokkasiineissa.
Sitä ihmettelen että kuka mies nyt tosissaan voi kiistää tai vähätellä naisen raskauden aikana kokevia ongelmia ja vaivaa, vaikkei sitä itse voikaan kokea? Näkeehän sen silmällä
Kasvava sikiö on tarkalleen ottaen eräänlainen loinen ja vielä hiton iso sellainen, joten miten se nyt voi olla epäselvää kuinka hankala voi olo olla?
Olen kuullut että joillekin odottaville äideille alkaa maistumaan esim. leivinuunin kalkkirappaukset jossain vajareissa jne..pitääkö paikkansa?
"Nainen on elävä arvokas ihminen, jonka ei tarvitse synnyttää toisille."
Kuinka tämäkään nyt voi olla epäselvää kellekään?
Tämä jänkääminen, vänkääminen ja muu kimmastelu näillä palstoilla lie kuitenkin lähtee ajoittain siitä että välillä tuntuu kuin ihan kaikkien mielestä ihan kaikki eivät olisi niitä 'arvokkaita ihmisiä'.
Kiitos Seppo kommentistasi. Onneksi on olemassa sinunlaisia silmiään ja aivojaan käyttäviä miehiä. Valtaosa miehistä onkin sellaisia, mutta sitten on se pieni äänekäs joukko, joilla on varmaan kaihi.
Taru Jousia
Kiitokset tämänkin asian mieleenpalauttamisesta, niin usein ainakin meidän miesten unohtamasta puolesta.
Kehitysoppi (uskonto) on saanut se aikaan että abortin kautta karsitaan ei toivotut lapset pois luonnon kiertokulusta. Kehitysopillisessa ajattelussa luonnonvalinta karsii heikot ja ei toivotut yksilöt pois. Ihmiset joidenka ajatusmaailma on kehitysopillisesti avopesty voivat kannattaa aborttia vain luonnonvalintana karsia ei toivotut yksilöt pois. Sellainen ajatusmalli edustaa vain pelkkää raakuutta ja rakkaudettomuutta.
Raskausaika on naisille raskasta aikaa, mutta se ei oikeuta tappamaan viatonta lasta siitä syystä. Jousia tuo esille asioita jotka ovat naiselle raskaita raskauden aikana. Ne ovat varmasti sitä mutta oikeuttaako se tappamaan toista elämää. Jos raskaana olevalta naiselta kysyy haluatko kuolla mielummin kuin olla raskaana niin he varmasti haluavat elää ja olla raskaana.
Jos raskaana olevalta naiselta joka on menossa aborttia tekemään kysytään haluatko että ihminen kohdussasi tapetaan vai olla raskaana niin he valitsevat viattoman lapsen tappamisen jotta raskaus keskeytyy. Miksi lapsen elämä on halvempi arvoinen kuin naisen? Miksi nainen on valmis kestämään raskauden tuomat vaivat jos saa elää, mutta miksi hän ei ole niitä valmis kestämään lapsensa puolesta joka hänen kohdussa kasvaa?
Eli jos naisen omasta elämästä olisi kyse niin he mielummin olisivat raskaana kuin kuolisivat mutta kun on kyse viattomasta lapsesta äitinsä kohdussa niin hänet voi tappaa jotta raskaus keskeytyy. Mielestäni tämä on aivan käsittämätöntä. Jokainen elämä on yhtä arvokas eikä ketään saisi tappaa mistään syystä ja siihen nähden 9kk raskaus aika naiselle ei ole syy tappaa viatonta lasta.
Joidenkin mielestä nainen ja 10-viikkoinen osin oravaa muistuttava solualkio ovat yhtä arvokkaita. Kiitos muistutuksesta miksi olen eronnut kirkosta.
Tämä solualkio on ihmisen yksi kasvuvaihe. Sinäkin olet ollut sellainen josta kasvoit aikuiseksi. Solualkio on ihminen joka on aloittanut kasvunsa kohti aikuisuutta. Jos solualkiota ei tuhota siitä kasvaa aikuinen ihminen koska solualkio on ihmisen kasvuvaihe. Alkaneen elämän arvokkuutta ei mitata sillä missä vaiheessa se on vaan jokainen ihminen on yhtä arvokas kasvuvaiheesta riippumatta.
Minäkin olen eronnut kirkosta eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa ettei alkavaa elämää äidin kohdussa saa tappaa sillä jokainen elämä on yhtä arvokasta.
Taistelun tässä vaiheessa loogisesti ajatellen Mikael vetänee pidemmän korren. Nyt tunteet peliin.
Myös mies ja solualkio ovat siis yhtä arvokkaita.
Ehkä juuri siitä onkin kyse, että se alkio voi kasvaa mieheksi.
Kaikki elämä ei ole yhtä arvokasta. Hyttysen elämä on vähemmän arvokkaampaa kuin koiran. Syöpäsolumassat eivät ole yhtä arvokkaita kuin muut solumassat, vaikka nekin ovat eläviä olentoja.
Jos kaikki hyttyset tuhottaisiin niin olisiko sitten kohtapuoliin enää koiriakaan?
Äidin kohdussa kasvava solualkio edustaa ihmistä. Jokainen ihminen on yhtä arvokas.
Mikael, katso hieman alemmat kirjoittamani kommentti ja kysymys äitiyslomasta. Mitä mieltä olet?
Jos nainen on ollut raskaana (sama minkä ajan) ja menettää lapsen niin jokaista tulisi kohdella tasapuolisesti. Lapsen menetyksestä (sama minkä ikäinen) tulisi antaa äitiyslomaa jos sellaista kerran saa tietyn ikäisen lapsen menetyksen johdosta.
Mikael, pointsit sinulle suoraselkäisyydestä, että vastasit ja pidät tässäkin asiassa saman linjan. Eli äitiysloma kuuluisi kaikille, jotka menettävät lapsensa, tapahtuipa se raskausviikolla 5 tai 40 tai jotain siltä väliltä.
Kyllä, jos kerta loman saa siitä että menettää tietyn ikäisen lapsen.
Hei hei hei. Nyt stoppia tähän kohtaan; Jos nainen pitää alle 12-viikkoista sikiötä ikään kuin oravan sikiönä, niin silloin hänelle ei kuulu äitiysloma.
Äitiysloma voi kuulua vain ihmisalkion menettäneille, ei sellaisille, joiden mielestä sikiö ei jossakin vaiheessa ole ihminen. Jookos!
Täten saatiin matemaattistieteellinen tulos, että jokainen sikiö hedelmöityshetkestä saakka on ihminen.
"Joidenkin mielestä nainen ja 10-viikkoinen osin oravaa muistuttava solualkio ovat yhtä arvokkaita."
Se jos jokin on muutekseen naista halventavaa. Kun ottaa vielä huomioon senkin, ettei kukaan muu kuin mahdollisesti sen solualkion biologiset vanhemmat ole voineet siihen millään tavalla kiintyä, ja silti täysin ulkopuoliset ihmiset "verta vuotavin sydämin" vaativat tuolle alkiolle sitä sun tätä oikeutta.
"Jos solualkiota ei tuhota siitä kasvaa aikuinen ihminen koska solualkio on ihmisen kasvuvaihe."
Ja jos tuhotaan niin ei kasva. Kaikki voittavat.
(joo, alan turhautua)
Iso osa keskenmenoista tapahtuu ennen raskausviikkoa 12. Usein se tapahtuu niin, ettei edes tiedetä olevan raskaana. Keskenmeno voi näyttäytyä lähinnä myöhästyneiltä tai jopa aikastuneina kuukautusina. 12 raskausviikon jälkeen alkion kehitys on niin pitkällä, että sitä voidaan piakkoin kutsua sikiöksi, jolloin se mielletään todella jo potentiaalisena ihmisenalkuna. Epäilemättä näistä n. 10 500 abortista useat olisivat keskeytyneet luonnostaankin, ei näiden ihmisalkioiden selviytymisprosentti muutenkaan olisi ollut lähimainkaan 100%. Tietenkin iso osa selvityneitä olisi tullut, mutta esimerkiksi tästä syystä on mielestäni hyvä käytäntö tuo 12 viikon raja. Tuohon kun lasketaan sitten ne naiset, jotka ovat tietämättömyyttään käyttäneet vaikkapa rankasti alkoholia, selvinneiden ja terveinä syntyneiden lasten todennäköisyys laskee.
Tuohon äityislomajuttuunkin voisi mielestäni laittaa tuohon 12 viikon jälkeen kuolleeseen. On erittäin todennäköistä, että lähes jokainen seksiä harrastanut nainen on ainakin kerran elämässään saanut keskenmenon, tietämättään, ehkäisystä huolimatta. Niin pieni osa naisen munasolu - miehen siittiö- yhdisteistä on elinkelpoisia, joten ne poistuvat sitten kuukautisten kaltaisina. Kannattanee tutustua ihmisbiologiaan, ihan niin yksinkertainen ja varma yhtälö ei ole tuo siittiö + munasolu = elävä lapsi.
Kati, Laki on kaikille sama. Ei siinä aleta kyselemään maailmankatsomusta. Joko se äitiysloma kuuluu kaikille tai sitten ei.
Itse olen sitä mieltä, että kun äiti joutuu synnyttämään kuolleen lapsen, hänellä voisi olla oikeus äitiyslomaan, mutta ei silloin, kun keskenmeno tapahtuu niin varhain, että alkio tulee verenä ulos tai poistetaan kaavinnalla kohdusta.
Ja mainittakoon vielä, että jokainen toivotun lapsen keskenmeno on suuri suru vanhemmille, vaikka kyseessä olisikin vasta oravaa muistuttava alkio. Mitä pidemmälle raskaus etenee, sitä vaikeammaksi luopuminen käy.
Jonnalle. Luin joskus Markku Hyypän "Yksilön kehityshistoria"-kirjan, missä sanottiin, että spontaaneja keskemenoja tapahtuu kaikista hedelmöityksistä noin 95 prosenttia.
Kirjoituksen idea jäi minulle vähän epäselväksi. Tarkoitatko, että abortti on sallittava siksi, että raskausaika on niin kurjaa?
Tämä kirjoitus oli tarkoitettu niille, jotka vaativat, että naisen tulee synnyttää lapsi muille adoptoitavaksi.
Ei kukaan ole semmoista (että pitää synyttää adoptoitavaksi) vaatinutkaan, on vaan sanottu että jo raskaaksi tullut nainen voi turvautua adoptioon jos lapsen pitäminen tuntuu liian vaikealta tai mahdottomalta. Suuri osa niistä äideistä jotka päättyvät aborttiin, koska ei katsovan olevan mahdollisuuksia pitää lapsensa, sittenkin varmaan kyspyttään raskauden aikana, löytäsivät keinon ja halun pitää lastansa, KUNHAN VAIN SAISI SIIHEN MYÖS MUIDEN TUKEA. Raskauden alkuvaiheessa mieli ja hormoonit myllärtävät, olo on usein pahoinvoiva jne.,ja ei-toivotussa raskaudessa yllätys ja lapsen saannin vaativia muutoksia elämän suunnittelussa voivat tuntua järkyttäviä ja ylipääsemättömiä, olo voi olla hyvinkin ambivalentti ja musta-valkoinen. Juuri sinä aikana kuin päätös pitämisestä ja abortin välistä pitää tehdä!
Luin vastikään eräästä teiniäidistä, jonka raskaus oli tullut ilmi niin myöhään ettei aborttia voinut tehdä. Adoptio oli suunniteltu, mutta loppupäässä, nuori tyttö ei halunnutkaan kokonaan lapsestaan luopua eikäkuitenkaan tunsi pystyvän riittävän hyvään äitiyteen, päädyttiin adoption tilalle jonkinlaiseen sijoitusratkaisuun, jossa hän edelleen oli itse tiivisti mukana ja juridisesti äitinä. Oli siihen itse tyytyväinen ja iloinen. Varmaan myös hieman kypsyttään saattaa olla valmis ottaa kokonaista äidin vastuuta.Kirjoituksen aikana lapsi taisi jo olla muutaman vuoden ikäinen.
Moni on sanonut, että naisen kuuluu synnyttää lapsi adoptoitavaksi ennemminkin kuin tehdä abortti.
Minusta tällainen ajattelu ei huomioi lainkaan sitä, mitä kaikkea raskaus voi pitää sisällään. Moni vastasynnyttänyt äiti tekee abortin, en tiedä miksi, mutta ei sellaisessa tilanteessa olevaa äitiä voi pakottaa olemaan uudestaan raskaana, jos hän ei ole siihen kykenevä. Eikä missään muussakaan tilanteessa.
Abortti on huono vaihtoehto miltei aina. Toisaalta eilen luin uutisen, että abortin mahdollistumisen myötä Suomessa on radikaalisti vähentynyt lapsien pahoinpitelyt, mutta se on hieman eri aihe.
Siitä huolimatta, että abortti on huono vaihtoehto, en voi millään muotoa hyväksyä, että naisen tulisi synnyttää lapsi adoptoitavaksi. Eri asia, jos nainen haluaa niin tehdä, silloin se on ok ja jotkut naiset niin tekevätkin.
Omasta kokemuksesta voin sanoa että toisen lapsen saaminen miltei heti toisen perään (tosi harkittu valinta) oli todella yllättävän mukava ratkaisu, meni vauvojen hoidot vähän niin kuin samassa vauhdissa... ja synnyttänikin melkein tunsin kuin olisin voinut ottaa vauvan kaukaloon ja kotiin samantien, kuin edellisten vauvojen jälkeen olin ollut lähes "puolkuollut".Tosi ei ollut silloin esikoisesta kyse (hän oli kolmannen lasten synnyttä reilu 3½ vuotias) Kaikki perheet ja ihmiset ovat tietysti elämäntilanteesta erilaisia, mutta joskus pelätään turhaankin niitä suuria vaivoja ja mahdottomuuksia, joita ei sitten ole olelmassakaan. Eikä meillä ollut luksustalo, eikä hyvät tulot, ei edes omaa autoa...ja vanhempiamme toki olivat enemmän tai vähemmän järkyttyneitä ratkaisustamme. Mutta minä kuin tuppaan välillä tietää mitä haluan "järjettömyydestään" huolimatta, en olekaan sitten koskaan tämänkaltaisa "järjenvastaisia"pätöksiä joutunut katuamaan (olen tietysti sitten myös tiennyt sisimissään niin haluavan).
Pelkään näet että monet edelleen tekevät tunteiden mylleryksessä "järkisyistä" abortin, ei niinkään sisäisen vakaumuksensa takia.Siitä voi sitten seuraa elinikäinen traumattinen haava, joka toki voi alkaa särkeä pahemmin vasta myöhemmin. Abortti kunn harvoin naisella voi olla "abortti vain".
Olen aivan samaa mieltä, että abortti on harvoin naiselle "vain abortti", tosin niitäkin naisia löytyy, joille se on "vain abortti" ja saattavatkin tehdä elämänsä aikana lukuisia abortteja, käyttäen sitä ehkäisykeinona.
Jos voimavarat riittävät niin totta kai jokainen äiti varmasti pitää lapsensa, mutta jos on jo entuudestaan voimat vähissä niin ehkä silloin on koko olemassaolevan perheen hyvinvoinnin kannalta parempi tehdä abortti, ettei käy niin kuin Kouvolassa, tai Tyrnävällä tai ne kaikki muut tapaukset, joita Suomessa on länsimaiden eniten.
Olen minä itsekin synnyttänyt neljä lasta kahden vuoden sisällä (kahdet kaksoset), joista yksi lapsi menehtyi.
Abortti ei läheskään aina aiheuta syyllisyydentunteita. Tämä voi kuulostaa teistä monista karulta, mutta tositosi monille naisille abortti on myönteinen ja helpotuksen tuova asia.
Lainaan: "Tutkimuksessa noin yhdellä prosentilla abortin tehneistä naisista havaittiin psyykkisiä ongelmia - masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai ahdistusta - kun taas synnyttäneistä naisista 0,7 prosenttia koki synnytyksen jälkeistä masennusta."
Mielenkiintoinen huomio myös tämä: "Tutkimuksen mukaan psyykkisten ongelmien määrä naisilla ei noussut abortin teon jälkeen. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että aborttia miettineiden, mutta sen sivuuttaneiden naisten psyykkiset ongelmat lisääntyivät lapsen syntymän jälkeen."
http://www.tohtori.fi/?page=7236802&id=1904349
Minä en itse halua lasta elämääni, en nyt enkä myöhemmin. Seksi on meillä puhtaasti hellyydenosoituksiin ja hauskanpitoon varattu alue, ja tästä syystä, ettei lasta todellakaan haluta, käytämme ehkäisyä. Ainahan sitä voi holhoavasti sanoa, että nuoren naisen mieli muuttuu, ja pidän sen vaihtoehdon toki avoinna, mutta tällä hetkellä tämä on vakaa valintani, ollut jo vuosia. Jos tulisin raskaaksi tässä tilanteessa, en epäröisi silmänräpäyksen vertaa tehdä aborttia. Vuosia sitten tunsin nuoren naisen, joka samasta syystä teki abortin, eikä kuulemma ole katunut päätöstään tipan vertaa, päinvastoin, se oli hänelle suuren suuri helpotus.
Kaikkien elämässä nyt ei vain ole aikaa, halua tai paikkaa lapselle - eikö ole parempi, että lapsia saavat ja kasvattavat ne, jotka sitä oikeasti täydestä sydämestään haluavat? Meillä on jo nyt ihan liikaa vanhempia, joilla ei ole aikaa tai kiinnostusta vanhemmuuteen. Minullakaan ei ole, ei voisi vähempää kiinnostaa. Kyllä, olen jonkun kriteerin mukaan itsekäs, mutta katson sen oikeudekseni, koska kyse on kuitenkin, halooo haloo, minun omasta elämästäni. En minä lemmikkiäkään hankkisi samasta syystä, ja sekin on ok.
"En tahdo lasta" on aivan riittävän hyvä syy olla tekemättä lasta. Jos nainen pakotettaisiin kantamaan ja synnyttämään lapsi vastoin tahtoa, siinä tallottaisin hyvin vakavasti ruumiillisen itsemääräämisoikeuden päälle. Riittävän kehittymättömällä sikiöllä puolestaan ei ole tätä oikeutta, koska se ei täytä ihmisen kriteerejä ennenkuin kehitys on riittävän pitkällä. Mikä tahansa solukasa ei ole tietoinen ihminen. Aivokuollutkin on lähinnä tyhjä kuori. Tiedostavan ja tuntevan ihmisen elämä on minulle aina arvokkaampi kuin vajavaisen solumöykyn. Uskovaiset saavat toki keskenään olla mitä mieltä haluavat, kunhan eivät sotke uskoaan maalliseen lainsäädäntöön.
Ja kun oli puhetta siitä, että mitäs jos me naiset "yhdessä tuumin" päätettäisiinkin, että halutaan kaikki lapsia, niin ilmoitan tässä, että minulle tällainen järjestely naisena ei käy. Sen sijaan voisimme kaikki naiset "yhdessä tuumin" seistä naisten oikeuksien takana ja puolustaa jokaisen naisen oikeutta tehdä omat valintansa itse muiden painostamatta tai syyllistämättä. Mites olis sellainen.
Olihan siellä terveyden vaarantaminen ja jopa hengenvaarakin mukana, mutta kyllä näemmä aborttia voi puolustaa myös ison mahan aiheuttamalla epämukavuudella.
Mielestäni aborttia voi yhtä hyvin katsoa henkilökohtaisen vastuun näkökulmasta. Jos tekee valintoja, myös huonoja, pitää olla valmis kantamaan seuraukset. Näinhän se elämässä menee, kun vaikka ryyppää liikaa tai ryöstää mummoja pesäpallomailalla huitoen.
Kulttuurissamme nyt vain on tällä hetkellä tapana korostaa naisten vapauttaa ja paheksua pakkoa ja vastuuta. Naisilla pitää esimerkiksi olla täysi oikeus valita uran ja lasten välillä tai olla valitsematta ja saada päätökselleen yhteiskunnan täysi tuki. Miesten kohdalla tuollainen vapaus on niin utopistinen tavoite, että ei siitä kukaan puhu.
Naisilla pitää kuulemma olla myös täysi vapaus harrastaa seksiä vapaasti ja tehdä abortti vapaasti. Tai olla harrastamatta ja tekemättä. Kaikki käy. Miesten kohdalla kulttuuri sen sijaan paimentaa ankarasti, myötäilemään naisten haluja, ottamaan vastuuta tai vaihtoehtoisesti olemaan hiljaa.
Vaikka kulttuuri onkin viime vuosikymmeninä vääristynyt toista sukupuolta suosivaan suuntaan tässä(kin) asiassa, ei se kuitenkaan tarkoita, että abortti pitäisi kieltää. Seuraukset olisivat juuri niin ikävät kuin niissä muutamassa maassa, joissa se on kielletty.
En kuitenkaan hyväksy sitäkään, että abortin oikeutusta ei saisi kyseenalaistaa vain, koska naisille muka kaiken sukupuoleen liittyvän pitää olla sallittua, koska patriarkaatti muuten muka sortaa.
Suomessa ei ole vapaata aborttioikeutta. Sitä säätelee tarkat lait ja määräykset.
Esitän saman kysymyksen kuin ketjun alussa: Mitä mieltä olette, että pitäisikö spontaanin keskenmenon saaneen äidin olla oikeutettu äitiyslomaan? Hänhän menettää lapsen. Nykylainsäädännön mukaan, jos lapsi kuolee äidin kohtuun raskausviikolla 22 tai sen jälkeen, äidillä on oikeus äitiyslomaan, jotta hän voi rauhassa surra lastaan. Pitäisikö tuo raja alenstaa vaikkapa raskausviikkoon 10 tai vielä alemmas? Eduskunnassa on vetämässä lakialoite, että isälläkin olisi oikeus isyyslomaan, kun lapsi kuolee rv 22 tai sen jälkeen. Pitäisikö isillekin anoa isyyslomaa jo aikaisemmilta viikoilta alkaen?
Meillä, tai siis vaimolla, oli kohdun ulkopuolinen raskaus. Vaimo sitä itkeskeli, ja minä lohduttelin, että eihän hän lasta menettänyt, kun ei se ollut edes hedelmöittynyt. Pari päivää oli ikävää, mutta sitten kaikki palasi raitilleen. Oikea keskenmeno olisi varmasti ollut pahempi paikka. Vaikka riippuuhan se siitäkin, kauanko ehtii raskaan olla. Toisaalta, kun vaimolta kuoli äiti, töihin hän vain meni seuraavana päivänä.
Elämä on joskus ikävää ja sitten kuolet.
Jos spontaanin keskenmenon kokenut saisi äitiyslomaa, niin silloin on tunnustetu sikiön olevan ihminen -- huolimatta siitä, millä viikolla se on tapahtunut. Tätä ei sano tunne, vaan järki. Haluaisin, että myös näitä asioita käsiteltäisiin järjellä, ja "tunneäly" jätettäisiin huomiotta, koska sille ei ole käyttöä, kun asioita pitäisi hoitaa oikealla tavalla.
"Mielestäni aborttia voi yhtä hyvin katsoa henkilökohtaisen vastuun näkökulmasta. Jos tekee valintoja, myös huonoja, pitää olla valmis kantamaan seuraukset."
Se seurauksen kantaminen voi olla esimerkiksi abortin teko. Miksi ei voisi? Järki kehiin.
Niin Kati, pitäisikö sinun mielestä spontaanin keskenmenon kokeneiden olla oikeutettuja äitiyslomaan ja jos pitäisi niin miltä viikolta alkaen vai aivan hedelmöittymishetkestä alkaen?
Abortin tekeminen on nimenomaan vastuunkantamista. Sillä sanotaan, että "tein virheen tai tapahtui jotain, mihin en voi vaikuttaa, mutta olen valmis ottamaan tilanteen haltuun ja tekemään ratkaisun, joka on tilanteessani minulle paras vaihtoehto." Se ratkaisu voi olla abortti tai lapsen pitäminen, kaikille ei ole olemassa yhtä ainoaa, samanlaista pätevää ratkaisua. Aborttia ei kuitenkaan päädy kukaan tekemään passiivisesti tai ikään kuin vahingossa, vaan siihen hakeutuminen on aina aktiivisen pohdinnan ja tietoisen valinnan tulos. Sitä ei myöskään saa vain kävelemällä sisään terveyskeskukseen, vaan on pitempi prosessi lääkärinlausuntoineen sun muineen.
Vastuuton reaktio voisi olla esimerkiksi "Ihan sama, ei mulla mitään edellytyksiä ole lapsen hoitamiseen eikä mitään hajua miten edes oman elämäni järjestän, mut hei, vauvat on kivoi joten antaa tulla vaan, en tee raskauden suhteen mitään joten antaa mennä vaan". Mitä vaatii raskaaksi tuleminen? Ei juuri mitään. Lähes kaikki, joilla on kuukautiset alkaneet, voivat tulla raskaiksi ja kantaa lapsen. Se ei tarvitse aina edes päätöstä, riittää kun on välinpitämätön ehkäisyn suhteen.
Voi aina myös kysyä niin, että millainen äiti tulisi tyypistä, joka ei kykene huolehtimaan edes itsestään tai tajua edes sitä ehkäisyä käyttää, viis kaikesta. Paneskelisi vain ympäriinsä, joisi ja käyttäisi päihteitä ihan piittaamatta seurauksista. Tosi huolehtivainen ja vastuullinen tuleva vanhempi varmaan siinä kyseessä. Tällaisille tyypeille minusta on parempi sallia vaikka sata aborttia kuin antaa yhtäkään lasta huolehdittavaksi. Lapsi ei ansaitse tällaista kotia. Abortit ovat siinä pienempi paha kuin onneton koti, joka pistää puolustuskyvyttömän lapsen elämän piloille.
Miehillä on ihan yhtäläinen vapaa oikeus harrastaa niin paljon seksiä kuin haluavat ja kenen kanssa tahansa. Siinä missä naisenkin kohdalla, on kuitenkin suotavaa, ettei loukata toisten tunteita esimerkiksi pettämällä puolisoa, ja mikäli ei haluta sitä jälkikasvua, ottaa riittävät varotoimenpiteet ehkäisyn suhteen. Samat asiat pätevät niin mieheen kuin naiseenkin.
Miehellä on myös oikeus valita perheen ja uran välillä, mutta on totta, että käytännössä sukupuoliroolit menevät yhä niin, että miehiä painostetaan ottamaan vastuu perheen elättäjänä, kun taas koti katsotaan naisen alueeksi. Kuitenkin jos molemmat ovat haluavaisia, tilanne voisi aivan hyvin olla ihan päinvastoinkin. Toisaalta miehelle on tavallaan hyväksytympää jättää koko vanhemmuus väliin ja lähteä kälppimään - se, että nainen hylkäisi lapsensa ja perheensä, on jotenkin vieläkin ennenkuulumattomampi paha, suoranainen painajainen, jota ei ole lupa edes ajatella, koska äitiys on pyhä ja äidinrakkaus voittaa kaiken ja jada jada. Tällä en tokikaan halua sanoa, että perheensä hylkääminen olisi kenellekään mitenkään suotava tai toivottava asia.
Tämä blogi kannattaisi katolistenkin (myös Timo Soinin) lukea. Ihmiselämän kunnioittaminen, jo logiikan mukaan, vaatii jokaisen ihmisen kunnioittamista läpi elämän, hautaan saakka.
Kun ihminen on syntynyt, voiko sitä sen jälkeen kaikissa elämänvaiheissa kiusata, riistää taloudellisesti, hallita ja alistaa poliitisesti, pamputtaa mielipiteen vuoksi tai syyttää, että miksi sinä synnyit tuolaisena: homona, mustana, köyhään perheeseen jne.
Juuri ne ihmiset vastustavat kiivaasti abortia, jotka haluavat käyttää toista ihmistä hyväkseen, rikastua sen avulla. Jos uskonto kieltää raskauden keskeytyksen, niin miksi bakteereja ja viiruksia tuhotaan, mäkäräisiä ja kärpäsiä listitään, villi- ja kotieläimiä kiusataan, tapetaan ja lahdataan. Nehän ovat, uskonnon mukaan, myös Jumalan luomia?
Muuten katollinen kirkko, Paavin arvovallalla, antoi tukensa natsien keskitysleireille, muista synneistä puhumattakaan. Tuo mokkasiini vertaus oli hyvä. Se sopii myös katolisten tekopyhyyteen.
Siitähän tässä on kysekkin että jokaista ihmiselämää tulee kunnioittaa ja arvoastaa myös viatonta lasta äitinsä kohdussa. Abortin tekeminenhän on viattoman lapsen hyväksi käyttöä sillä hänet tappamalla päästään eroon kiusallisesta raskaudesta. Ketään ihmistä ei saa tappaa mistään syystä.
Joo. Eipä tässä olla suu vaahdossa puhumassa, ihan nöyrällä mielellä kyllä. Itse en ole mitenkään syyllistämässä naisia - päinvastoin. Mutta totta on sekin, että suomalaiset lisääntyvät aika laiskasti. Kai siitäkin voi olla huolissaan - vai voiko?
Miksi pitäisi lisääntyä ahkerasti?
Ja huolissaanhan nyt saa olla vaikka mistä kuten esim. jalkasilsasta, mutta kyllä niitä tulee koko ajan. Siis jalkasilsaa sekä lapsia. Ja kaikkea muutakin.
"Miksi pitäisi lisääntyä ahkerasti?" Niinpä, miksi?
Mutta jos ei lisäännytä, niin sitten pitää vain hyväksyä se, että Suomeen tarvitaan ihmisiä veronmaksajiksi ja duunareiksi muista maista. Minulle se kyllä käy ihan hyvin sekin.
Kyllä se minullekin kävisi, kunhan niitä työpaikkoja olisi. Mutta kun ei ole, eikä tunnu tulevankaan.
Näinonnäinon.Käy minullekin, kunhan se tehdään jonkin järjen puitteissa.
Nyt ei tehdä mitään järjen saneleman vaan sekoillaan kuin hölmöläiset akvaariossa, joka toisessa asiassa.
Lisääntyminen 'huvikseen' on älyvapaata toimintaa. Aika paljon on sellaisia jotka sanovat motiiviksi ainoastaan -kun minä nyt vaan haluan.
Sama vastaus tulee jos kysyy oppejaan lukemattomalta uskovaiselta miksi kuuluu johonkin lahkoon. -kun minä nyt vaan haluan.
Miksi muuten pitää olla veronmaksajia ja lähinnä orjiksi laskettavia ihmisiä -kuluttajia- koko ajan enemmän? Eihän niillä verorahoilla -jota minäkin suvaitsen maksaa- näytä saavan nykyään muuta kuin lisälaskuja postiluukkuun, vaikka niillä piti kai saada jotain palveluakin jostain. Vai siksikö niitä maksetaan että saadaan niitä orjia lisää ja että 'kansanedustajat' voivat bilettää ympäri maailmaa? Missä vaiheessa ei kanna idea 'kuluttajista'? Siinäkö kun ei ole muuta kulutettavaa kuin oma otsaluu?
"Lisääntyminen 'huvikseen' on älyvapaata toimintaa. Aika paljon on sellaisia jotka sanovat motiiviksi ainoastaan -kun minä nyt vaan haluan."
Lisääntymisen tapauksessa tuo on mielestäni varsin kelvollinen perustelu, koska lisääntyminen on niin luonnollinen asia että ei siihen mitään ihmeellisiä motiiveja tarvita.
Käsittääkseni kukaan ei ole muuttamassa Suomen aborttilakeja. Sikäli keskustelu on aika erikoista.
No onneksi kukaan ei ole sitä muuttamassa, mutta hyvä näistä asioista on käydä keskustelua.
Nämä keskustelut vaan helposti tuottavat sen vääristyneen havainnon, että aivan kuin suurin osa ihmisistä vastustaisi aborttia, vaikka oikeastihan täällä valtaosa meuhkaajista on sitä pientä vähemmistöä, joka sitä vastustaa. Tämä vain muistutuksena itsellenikin, kas kun alkoi suuresti ahdistaa tämä lauma ihmisiä, jotka mieluummin ottaisivat ihmiseltä pois tämän oikeuden päättää omasta ruumiistaan.
Tassä vaiheessa pitää huomauttaa, ettei sikiöä ole sinun ruumiisi. Kellään ei voi olla oikeutta toisen ruumiista päättämiseen, silloin, kun se ruumis voisi kasvaa terveeksi aikuiseksi loukkaamatta äidin oikeutta oomaan ruumiiseen.
"Kellään ei voi olla oikeutta toisen ruumiista päättämiseen"
Oletko tämän logiikan mukaisesti lasten kasvatuksessakin vapaan kasvatuksen linjoilla: että esim lasten vapaata liikkumista minne lystäävät, vaikka autotielle, ei sovi estää?
Tietysti olen ehdoitta vapaata kasvatusta vastaan; Eihän sikiölläkään ole oikeutta kasvaa miten tahtoo, vaan sen tule kiltisti uiskennella eestaas yksityisessä akvaariossaan. Samoin jo syntyneillekään ei tule antaa kuvitelmaa sellaisesta, että he voivat tehdä mitä tahansa. Jo kieli rajoittaa valtavasti ihmistä, mutta samalla se rajoitus antaa ihmisille myös suurimman vapauden.
"Tassä vaiheessa pitää huomauttaa, ettei sikiöä ole sinun ruumiisi. Kellään ei voi olla oikeutta toisen ruumiista päättämiseen, silloin, kun se ruumis voisi kasvaa terveeksi aikuiseksi loukkaamatta äidin oikeutta oomaan ruumiiseen."
Se sikiöalkiosolukasa siellä ei pärjäisi ilman äidin ruumista ennenkuin vasta joskus päälle 20. raskausviikolla, mikä se tarkka lukema nyt olikaan. Siihen asti sikiö on käytännössä vain loinen äidin ruumiissa, täydellisen riippuvainen siitä, täydellisen kykenemätön selviämään sen ulkopuolella. Ja koska raskaus vaikuttaa hyvin perustavanlaatuisella tavalla äidin ruumiiseen ja äidin valinnat vaikuttavat sikiöön, on naisen oikeus päättää haluaako hän noita muutoksia kokea vai ei. Kyseessä ei ole kaksi toisistaan erillistä entiteettiä, kaksi toisistaan erillistä olevaa ihmistä.
"Kyseessä ei ole kaksi toisistaan erillistä entiteettiä, kaksi toisistaan erillistä olevaa ihmistä."
Aivan, hyvä kun muistutit tästä pointista. Alkio/sikiö ei ole käytännössä tipan vertaa itsenäinen, niin miksi pitäisi alkaa haihattelemaan että sillä on itsenäisen yksilön oikeudet jne.
Aina vedotaan johonkin ihmeen jossitteluun että "sikiöstä VOISI kasvaa itsenäinen ihminen", mutta tulevaisuuden jossittelu, ikäänkuin koko tulevaisuus olisi jo jossain varastossa odottamassa että se otetaan käyttöön, on mielestäni hatara perustelu melkeinpä millekään.
Ymmärrän toki heitä, jotka haluavat perustella abortin oikeutuksen sillä, että epäinhimillistävät sikiön. Siihen kuuluu nimenomaa se, että sikiötä ei nähdä ihmisen yhtenä elämän vaiheena; että ihminen ikään kuin tulee taivaasta sikiöön vasta hieman syntymän jälkeen.
Ei se mitään. Minulle sopii myös tuo, koska tarkoitukseni ei ole tuomita toisin ajattelua, sillä olen itsekin toisinajattelija. Minulla nyt vain on tällaisia ajatuksia. Sitä en vaan ymmärrä, miksi kummassa yhteiskunta ei pysty deletoimaan niitä, jotka ovat vaarallisia terveille; että mieluummin annetaan vaarallisten ihmisten tappaa ja tuhota terveiden elämiä kuin poistetaan ne. Johtuu varmaan siitä, että lainsäätäjien enemmistö on abortin kannattajia. Jatketaan.
"Ihminen" ei tule "taivaasta sikiöön" vasta syntymässä, vaan se ihmisyys kehittyy aivojen ja hermoston kehityksen myötä pikkuhiljaa ja alku sille ihmisyydelle tapahtuu todennäköisesti jo raskausaikana, muttei kuitenkaan vielä esim. hedelmöittymisessä. Nimittäin ilman riittävän kehittyneitä aivoja ei ole myöskään tietoisuutta tai kummoista ajattelua, mikä on se, millä yleensä erotamme ihmisen muista elämänmuodoista (tämä on toki auki problematisonnille esim. eläinoikeuksien suhteen). Sormi esimerkiksi ei ole erillinen ihminen yhdessä tai erikseen. Hedelmöittynyt munasolu ei ole ihminen millään tavalla, siinä ei ole ihmisen kanssa yhteneväistä mikään muu kuin DNA, eikä pelkkä DNA ole ihminen. Uskovaisilla toki saa olla ikiomat mielipiteensä tästä asiasta.
Myöskään munasolu tai siittiö ei ole ihminen, vaikka niiden onkin määrä kohdata ja lopulta tuottaa uusi ihmisyksilö. Tulevaisuuden mahdollisesti vääjäämättömät tapahtumat eivät vaikuta nykyhetkeen. Muuten mekin voisimme tituleerata kaikki itseämme jo kuolleiksi.
Se taas, missä kohtaa aivot ovat _riittävän_ kehittyneet, on asia, minkä jätän ilomielin tieteen selvitettäväksi. Nykyinen aborttilainsäädäntö kuitenkin pelaa ilmeisesti varman päälle sen 12 raskausviikon suhteen, ja olen siihen rajaan ihan tyytyväinen nykytiedon valossa. Olen toki avoin uudelle ja tarkemmalle tiedolle ja mahdollisille muutoksille. Vastasyntynytkin on toki vielä hyvinhyvin kesken ja aivot jatkavat kehitystään päälle parikymppiseksi, mutta johonkin on vedettävä raja. Olen aika lailla puhtaalla omatunnolla silloin, kun se raja on jossain siellä missä _ainakaan_ vielä ei kyseessä ole inhmimillinen ihminen, joka olisi enemmän kun tyhjä biologinen kuori, koska sille ei ole biologisia edellytyksiä hermoston täydellisen keskeneräisyyden takia. Kipuaistimus esimerkiksi tulee mahdolliseksi vasta paljon 12 raskausviikon jälkeen.
Lisäys: tässä puhun siis ihmisestä nimenomaan sellaisena ihmisenä, joka tuntee, ajattelee, tiedostaa, ihminen tietysti on ihminen biologisessa mielessä vaikka aivokuolleenakin.
"Sitä en vaan ymmärrä, miksi kummassa yhteiskunta ei pysty deletoimaan niitä, jotka ovat vaarallisia terveille; että mieluummin annetaan vaarallisten ihmisten tappaa ja tuhota terveiden elämiä kuin poistetaan ne."
Miksi tarvitsisi, kun heidät voi laittaa vankilaan jossa he eivät ole vaaraksi. Tosin mitään ehdotonta turvallisuutta ei voida koskaan elämässä saavuttaa. Ja sellaisen yletön tavoittelu taitaisi vain pahentaa asioita tekemällä yhteiskunnasta helvetillisen totalitarismin jossa on non stop kypäräpakko ja jokainen joka tuohduksissaan tönäisee toista tapetaan (turvallista?), tai jotain.
"Johtuu varmaan siitä, että lainsäätäjien enemmistö on abortin kannattajia."
No huhhuh kuinka umpimähkäinen heitto :D
Kati, kyllä siinä on kyse äidin ruumiista. Raskausmyrkytys, raskausdiapetes, kohonnut verenpaine, selkäsäryt ym. tapahtuu äidin ruumiille, ja pahimmissa tapauksissa siitä äidistä tulee ruumis. Raskaus muuttaa äidin ruumista ja vaikuttaa äidin ruumiiseen. Jopa tappavasti, vammauttavasti, elinikäisesti sairastuttavasti. Kyse on naisen ruumiista. Jos naisella on usea keisarileikkaus takana hänen ruumiinsa ei enää kestä raskautta ja synnytystä, jolloin lääkärit kehoittavat tekemään abortin. Kyse on naisen ruumiista.
No, kyllä en koskaan sanonut, että kannatan sikiölle oikeutta äidinmurhaan. Kannatan sikiön murhaamista, jos sikiö uhkailee äidin henkeä, mutta johdonmukaisuuden tähden en voi sitten vastustaa muidenkaan vaarallisten yksilöiden deletointia. Minulle sikiö on ihminen, joka elä sikiövaihetta.
Minulle lapsi on ihminen, joka elää lapseuttaan. Minun mukaani ihminen elää elämänsä aikana monta erilaista elämänvaihetta
"Minulle lapsi on ihminen, joka elää lapseuttaan. Minun mukaani ihminen elää elämänsä aikana monta erilaista elämänvaihetta"
Minusta toteutumattomaan tulevaisuuteen ei voi vedota, ja siksi sikiövaiheessa kuollut on sikiö eikä siitä aikuiseksi ihmiseksi muutu vaikka sille kehittäisi minkälaisen kuvitteellisen elämäntarinan. Aikuinen voi tietysti katsoa taaksepäin ja sanoa olleensa sikiö, mutta menneisyyteen voikin katsoa, tulevaisuuteen ei.
Sikiökin on tietysti ihminen, mutta siitä onko se yksilö voidaan olla montaa mieltä.
Kaisalla on paljon toteutumatonta tulevaisuutta jäljellä. Huomaatko, että jos sinut olisi abortoitu, niin kukaan ei olisi itkemässä tai iloitsemassa sinusta. Ihmisen toteutumaton tulevaisuus alkaa hedelmöityshetkestä. Siitä ei pääse mihinkään.
Kati, tulisiko äidillä olla sinun mielestä oikeus äitiyslomaan, kun hän saa spontaanin keskenmenon? Jos tulisi niin heti hedelmöittymishetkestä alkaenko vai jostain myöhemmästä ajankohdasta alkaen?
Äidille voi sallia palkallisen äitiysloman spontaanin abortin takia vain ja vain silloin, kun hän tunnustaa menettäneensä ihmisen. Miksi ihmeessä loisen menettäneelle pitäisi mitään palkallista lomaa myöntää? Eihän äiti voi olla kiintynyt loiseen.
Kati, kyse on nimenonaan spontaaneista keskenmenoista, jotka ovat aina suuri suru vanhemmille. Tuskin kukaan abortin tehnyt kaipaa äitiyslomaa.
Olisit siis valmis maksamaan verorahoista äitiysloman myös varhaisen keskenmenon saaneille äideille. Hieno homma.
Ainutlaatuinen yksilö syntyy siinä hetkessä kun munasolu ja siittiö yhdistyvät, jos tämän yksilön menehtyy samanlainen ei IKINÄ, KOSKAAN tule. Tietysti näistä vain pieni osa saa elää niin kauan että syntyvät, mutta kuka minä olisi määräämään kuka saa elää, kuka ei. Voisitteko nyt arvoisat kehittyneet ja itsenäistyneet solukasat, keittyneineen aivioineen, kertoa minulle milloin teistä tuli ihmisiä, minutti minuutilta taaksepääin menemällä.
"Ainutlaatuinen yksilö syntyy siinä hetkessä kun munasolu ja siittiö yhdistyvät, jos tämän yksilön menehtyy samanlainen ei IKINÄ, KOSKAAN tule. Tietysti näistä vain pieni osa saa elää niin kauan että syntyvät, mutta kuka minä olisi määräämään kuka saa elää, kuka ei."
No kuka sinä olet määräämään esimerkiksi mikä munasoluistasi saa hedelmöittyä: onhan niissä kaikissa aivan uniikki valikoima geenejäsi tai jotain sinnepäin! Tai kuinka saatat määrätä, että kenen geenit yhdistyvät omiisi: eikö ole vähän jumalan leikkimistä ettet anna kaikkien miesten geeneille samanlaisia mahdollisuuksia hedelmöittää munasolusi?
Siis mikä siinä on niin ylitsepääsemättömän hirvittävää että kaikki potentiaaliset elämänalut (joita on loputtomiin jos pitemmälle miettii, tyyliin "jokainen munasolun ja siittiön yhdistelmä... ") eivät toteudu?
"Voisitteko nyt arvoisat kehittyneet ja itsenäistyneet solukasat, keittyneineen aivioineen, kertoa minulle milloin teistä tuli ihmisiä, minutti minuutilta taaksepääin menemällä."
Siteeraan itseäni: "Emme tiedä, milloin kuoresta tulee täysi, muttei meidän tarvitse lopulta tietääkään sitä. Riittää, kun tiedämme milloin se _ainakaan_ ei varmasti sitä ole."
Voit vaatia toki tarkan hetken määrittelemistä niin paljon kuin sielusi sietää, muttei se ole mitenkään relevanttia esittämäni argumentin kannalta. Vaikemme osaisi sanoa tarkkaa ihmisyydeksi muuttumisen hetkeä, voimme osata sanoa, milloin sitä ei ainakaan ole tapahtunut, jolloin tuolloin on "turvallista" abortti tehdä.
Kuten jo sanottua, ei ole mitään eettisesti arveluttavaa siinä, että potentiaali jätetään käyttämättä. Jätämme kaikenlaisia potentiaaleja käyttämättä koko ajan elämämme aikana.
Soisin useampien miettivän suomalaisten lestadiolaisnaisten elämää. Ehkäisy on kielletty, selibaatti avioliitossa on kielletty.
Siinä "ainoassa oikeassa uskossa" on paljon samaa kuin katolilaisuudessa.
Nainen on synnytyskone, lapsia syntyy miltei vuosittain ja millaista oikeastaan mahtaa olla lapsilla suurperheessä. Ei hetken rauhaa missään.
Lestadiolaisuus onkin suoranaista hirviöyttä kaikkineen. Herransa nimi(siinäkin) alkaa r-kirjaimen jälkeisellä kirjaimella.
Olen kerran katsonut dokumentin Ainoa Oikea Jumala, joka kuvaa vanhoillislestadiolaisperheen elämää. Löytyy Ylen elävästä arkistosta. Siinä annettiin jokseenkin auvoinen kuva tästä yhteisöstä. Perheen äiti tosin kertoi, että hänen äitinsä tappoi itsensä, koska koki uskonnon ahdistavaksi, eikä saanut käydä missään.
No, isä meni sitten uusiin naimisiin ja kertoi ohjelmassa kuinka jumala antoi hänelle uuden vaimon. Jo monta lasta lisää, tietenkin.
Toisaalta taas olen lukenut vl-palstalta erään koululaisen kirjoituksen, jossa hän valitti sitä, että missään ei saa olla rauhassa, pienempiä täytyy hoitaa ja vauva parkuu öisin niin ei nukkuakaan saa. Läksyjä ei ehdi kunnolla tehdä kun aina on joku häiritsemässä.
Jukka Johansson: Aivan niin, hyvä huomio. Mutta kun Suomi ukkoutuu ja akkoittuu, niin kuka meitä hoitaa sinne hautaan saakka?
Olemme uuden jälkiteollisen vallankumouksen kourissa, jossa kaikki käsityö siirtyy Kiinaan ja itään muutenkin. Suomessa ei kannata haikailla muista, kuin innovaatioihin perustuvista työpaikoista.
Suomen infra, koulutus, tasa-arvo ja kaikenlainen muukin yhteiskunnalinen edistyksellisyys voisi houkutella esim. intialaisia insinöörejä tulemaan tänne duuniin (varsinkin jos ilmastonuutos etenee suotuisasti, ja täällä talvista tulee edes jotenkin inhimillisiä). Samalla he toisivat sitten tänne niitä hoitajia yms. jotka sitten suomalaista yhteiskuntaa pyörittäisivät 20-vuoden kuluttua.
Kuka meitä hoitaa? Ei voi tietää, mutta ne hoitamiset maksetaan verovaroista. Me vanhat olemme kuluerä yhteiskunnalle, vaikka eläkkeistä veroja maksammekin.
Nyt kun hilataan tuota eläkeikää koko ajan ylemmäksi, niin ei tarvitse eläkkeitäkään maksaa ja kun sosiaaliturvan arvostelijoita on tarpeeksi, niin hups vaan ei enää työttömyysturvan saajiakaan kohta ole, vaikka hekin niistä veroja maksavat. Tämä on tätä kierrätystä.
Kyllä minä kuitenkin soisin, että suomalaiset Suomessa koulutetut saisivat täällä töitä ennen intialaisia.
Miehet ovat kumallisen huolestuneita sikiön oikeudesta elämään, kun samaan aikaan usein samat tyypit kannattavat kuolemantuomiota.
Innolla miehet myös tappavat toisiaan (ja naisia ja lapsia) sodissa ja erilaisissa "rauhanturvaoperaatioissa".
Nyt nämä miehet ovat sitä mieltä, että elämä on pyhä, ja että naisen tulee synnyttää lapsia toisille miehille ja perheille.
Tykinruuaksi?
Miehen logiikka alemmalla tasolla on naurettava.
Pekka, nyt taisi mennä vähän överiksi. Tuskinpa suomalainen mies ajattelee, että lapsia pitää synnyttää tykinruuaksi. Ne sellaiset miehet on ihan toisissa maissa.
Ja edelleenkin olen sitä mieltä, että antaa naisten ihan itse päättää raskauksistaan, synnytyksistään ja lapsistaan. Mutta kai sitä voi asiasta keskustella? Vai mitä?
Sun miehen logiikka petti pahemman kertran. Sikiökauttaan elävä ihminen on vastuussa itsestään myös myöhemmissä elämänsä vaiheissaan; Jos sikiö on vaaraksi äidille, niin silloin sille annetaan kuolemantuomio. Samoin, jos aikuinen on vaaraksi muille, niin silloin sillekin tulee antaa kuoleman tuomio. Näin siis arkijärjellä ajatellen. Ihmisille ei tule antaa oikeutta pahan tekoon missään elämänsä vaiheessa, ei edes sikiönä. Näin on närhen munat.
"Samoin, jos aikuinen on vaaraksi muille, niin silloin sillekin tulee antaa kuoleman tuomio."
Tuossa nyt ei ole enää järjen häivääkään. Jos kerran tappaminen on mielestäsi hyväksyttävää tarpeen vaatiessa, niin millä voit perustella että abortti olisi väärin?
Sitäpaitsi jokainen on potentiaalisesti vaarallinen muille, se alkio/sikiökin, koska kuten Tarukin toi ilmi, synnytykseen voi nykyäänkin kuolla.
Ja tuo "tappajan saa vapaasti tappaa"-ajattelu kerta kaikkiaan vetää maton pois siltä väitteeltä, että tappaminen itsessään olisi perustavanlaatuisesti väärin. Tuo on epäloogisuuden huippu tuo "tappaminen on oikein jos tappaa tappajan, koska tappaminen on väärin".
Sellaisen saa elimoida, joka muutoin olisi vaaraksi terveille. Luullakseni jotenkin sain sen käsityksen, että sinun mielestä ei ole mitään väärää abortoida terveitä sikiöitä, mutta pidät jotenkin vääränä deletoida vaarallisia aikuisia.
Itse pyrin olemaan johdonmukainen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että äidille vaaralliset sikiöt voi deletoida, ja samoin terveille vaaralliset yksilöt tulee voida deletoida. Ymmärrän, että tietyssä mielessä sikiön abortointi vaatii naista paaduttamaan omaa tuntoaan, joka ilmenee sitten epäloogisuutena esim suhteessa kuolemantuomioon.
Tiedättekö, miksi Kiinassa ihmishenki on niin halpa; koska heitä on tuhottomasti, ja koska siellä abortoidaan miljoonittain täysin terveitä sikiöitä jopa raskausajan lopulla.
Luullakseni olen jo saanut selville, että juuri naiset vaativat Suomeenkin miljoonittain lisää ihmisiä, -- kunhan ne ovat muiden synnyttämiä ja tulevat ihkuista kulttuureista. Mutta!
Mutta se on vain ajan kysymys, kun Suomessa olisi miljardi ihmistä, jolloin myös meillä ihmishengen arvo olisi paljon nykyistä alemmalla tasolla; mitä enemmän ihmisiä sitä halvemmaksi ihminen tulee -- johtuu siitä, että määrä ei koskaan korvaa laatua ja että ihmisten määrä halutaan lisää vain ja ainoastaan taloudellisista syitsä. MUTTA. Ihmisiä abortoidaan myös kohtuun yleenmsä puhtaasti taloudellisista syistä.
Kyseessä on siis triplaepäjohdonmukaisuus, josta itse en voi sanoutua edes irti, koska en ole koskaan edes sellaista kannattanut.
1. Nainen ei pidä vaarallisen ihmisen deletoinnista, vaikka kannattaa terveiden aborttia
2. Nainen sanoo, ettei hän halua synnyttää muille, mutta kannattaa lisää ihmisiä, kunhan vaan ne ovat muiden synnyttämiä.
3. Nainen haluaa lisää ihmisiä taloudellisista syistä, mutta haluaa itse deletoida sisällään olevan ihmisen taloudellisista syistä.
Kati, sikiöllä ei yleensä ole tapana ilmoittaa asettuessaan taloksi, että hei, mä tapan mun mutsin ennen kuin ehdin itse syntyä. Jos ne ilmoittaisi asiasta etukäteen naisia ei varmastikaan kuolisi esim. raskausmyrkytykseen.
"Luullakseni jotenkin sain sen käsityksen, että sinun mielestä ei ole mitään väärää abortoida terveitä sikiöitä, mutta pidät jotenkin vääränä deletoida vaarallisia aikuisia."
Ei minun näkemykseni noin yksinkertainen ole. Kyllä murhanhimoisen ihmisen tappaminen on mielestäni periaatteessa oikeutettua, mutta en kannata kuolemantuomioita, koska niin suurta valtaa varmasti käytettäisiin enemmän tai vähemmän väärin. Valta korruptoi, ja valta järjestelmällisesti teloittaa ihmisiä on sen luokan valtaa jonka väärin käyttäminen olisi hirvittävää.
Ja syntymättömän ja syntyneen ihmisen kuolemassa on se iso ero, että jälkimmäisen kuolema tuottaa suurta surua kaikille läheisille.
"Tiedättekö, miksi Kiinassa ihmishenki on niin halpa; koska heitä on tuhottomasti, ja koska siellä abortoidaan miljoonittain täysin terveitä sikiöitä jopa raskausajan lopulla."
Tuon kommenttisi perusteella luulisi, että nimenomaan kannatat aborttia ettei ihmishenki kävisi halvaksi.
"Luullakseni olen jo saanut selville, että juuri naiset vaativat Suomeenkin miljoonittain lisää ihmisiä, -- kunhan ne ovat muiden synnyttämiä ja tulevat ihkuista kulttuureista. Mutta! (jne)"
Miksi vedit maahanmuuton mukaan tähän? Ei minulla ole siitä mitään erityistä sanottavaa.
Ehkäisy, ehkäisy! Nykyään kannattaisi miesten pistää kumi aina päälle. Toisaalta vain nainen voi tulla raskaaksi, joten ihan oman etunsa vuoksi heidän kannattaa varmistua satunnaisten suhteiden kanssa ehkäisystään erityisen huolella.
Abortti ei ole mikään ehkäisykeino. Yli 10.000 aborttia vuodessa "sosiaalisin perustein" on liikaa. Pitäisi jotenkin saada nuorille naisille taottua kalloon, että ymmärrettähän te nyt hyvät tytöt, että voitte tulla seksistä raskaaksi ja abortti on asia, joka painaa mieltä koko loppuelämän ajan.
Mitä tulee Siikalan kommenttiin niin jaa-a, jotkut voisivat sanoa että yhteiskunta, joka ei näe mitään ongelmaa viattomien lasten tappamisessa mutta kavahtaa esim. moninkertaisten murhaajien päivien lopettamista, on jossain määrin omituinen. Mutta eipä siitä sen enempää.
Mikään ehkäisykeino ei ole sataprosenttisen varma edes oikeinkäytettynä, tämä opetetaan jo koulussakin.
Kaikki tietävät, että seksistä voi tulla raskaaksi. Vaan kas kun seksiä ei harrasteta kelaten mielessä "tehdäänpäs lapsi, come here baby lets make babies", vaan useimmiten ihan muut ajatukset siinä pyörii mielessä vällyjen välissä kieriskellessä.
Abortti ei paina läheskään kaikilla mieltä koko loppuelämän ajan. Joillakin näin voi käydä, mutta se, mitä abortinvastustajat eivät tietysti halua kuulla on se, että abortin tekeminen aiheuttaa psyykkisiä ongelmia vain hyvin pienelle osalle abortin tehneitä. Suuruusluokka on samaa kuin synnytyksenjälkeisessä masennuksessa. Turha pelotella nuoria naisia elinikäisillä henkisillä vaikeuksilla.
10000 aborttia vuodessa tahtoo sanoa sitä, että meillä on vuosittain 10000 naista, jotka haluavat elää vastuutonta elämä. Kun joka vuosi nuo 10000 naista saataisiin äideiksi, niin silloin kaikenlainen sekoilu vähenisi tramaattisesti vuosittain.
Se meinaan merkitsisi myös lähes saman verran isyyttä. Tältä kantilta monikaan monikaan nunna ei taida olla tätä asiaa pohtinunna.
Tekeekö lapsen saamisen (jopa vastentahtoisesti) muka automaattisesti naisesta hyvän ja vastuullisen äidin? Eipä siltä näyttäisi...
Mielestäni äitys tekee hyvää ihmisille. Mielipiteeni ei ole tämä pelkästään siksi, että olen äärettömän johdonmukainen, vaan tämä perustuu paljolti myös äitiyttä kokevien lausuntoihin.
Entä tekeekö lapselle hyvää kasvaa ei-toivottuna kelvottoman äidin kanssa (kun kaikista ei kerta kaikkiaan tule maagisesti hyviä vanhempia vaikka vanhemmuus kuinka tekisi terää)?
Eli vastuuttomuudesta yhteiskunnassamme päästään kun laitetaan naiset vaikka sitten pakottamalla raskaaksi! Hyvä suunnitelma! Eläköön valoisampi tulevaisuus!
Valitettavasti kuitenkin tässä meidän todellisuudessamme on niin, että raskaus, synnytys ja vanhemmuus eivät tee ihmisistä vastuullisia. Rikkinäisiä koteja on, on huonoja vanhempia, on täydellisen vastuuttomia ja hoivaan kykenemättömiä ihmisiä, joiden ei olisi koskaan pitänyt lisääntyä.
Jotkut voivat fiksuuntua raskauden aikana ja ottaa elämänsä hallintaansa uuden elämän tullessa mukaan kuvioihin, mutta millään tavalla tämä ei ole taattua, eikä sen varaan voi missään nimessä laskea silloin, kun kyse on uudesta ja puolustuskyvyttömästä elämästä. Mieluummin vaikka sata aborttia vastuuttomille ihmisille kuin yhtäkään viatonta lasta heille huollettavaksi. Vastuuntuntoisuus ja hallinta omasta elämästä tulkoot ensin, sitten voi minun puolestani ihan vapaasti harkita muiden elämästä vastuun ottamista niin paljon kun huvittaa.
Lisäksi on tosi kuvottava ajatus, että lasta käytettäisiin jonain yhteiskunnallisen koston tai pedagogian välikappaleena opettamaan vastuuttomille ihmisille jokin opetus siitä, että näin sitä kuulkaas käy kun sekoilee. Kiva sille lapsellekin syntyä tällaiseen tilanteeseen. Varmaan on tosi rakastava koti sitten, ja hirveästi äidillä myös motivaatiota pitää siitä sikiöstään huolta raskauden aikana ja noudattaa terveyssuosituksia.
Totuus kyllä on se, että jos lapsilauman jättää yksikseen, niin se alkaa resonoida ja lopulta sekoilla totaalisesti.
Sama pätee myös nuoriin. Jos riittävän monesta nuoresta tulisi vanhempi, niin silloin nuorisojoukot eivät olisi niin suuria, että ne alkaisivat sekoilla.
Oikeusvaltio pyrkii estämään nuorisomasojen esiintymistä monin eri rajoituksin, koska on läpi historian havaittu, että nuorille kehittyy rauhallisuutta vain silloin, kun he ovat vuorovaikutuksessa vanhempiin.
Ei siis ole mitään väärää siinä, että lasta käytetään rauhoittamaan nuorta, koska yhteiskunnan sivitsys edellyttää, että yhteiskunnassa on riittävästi vanhemmuutta potevia aikuisia. Itse en tosin ole koskaan potenut vanhemmuutta, mutta elämä on muuten vaan potkinut mua päähän niin paljon, että se on rauhoittanut minut.
"Sama pätee myös nuoriin. Jos riittävän monesta nuoresta tulisi vanhempi, niin silloin nuorisojoukot eivät olisi niin suuria, että ne alkaisivat sekoilla."
Harvoin kuulee näin levottomia perusteluja abortin vastustajilta. :D Höhö.
Kuule ihmisjoukot voi hajottaa toisenlaisillakin perusoikeuksia rikkovilla laeilla, kuten vaikkapa kielloilla kokoontua neljää henkeä suuremmiksi joukoiksi.
Huomattavasti pienempi paha kuin antaa huligaaninuorille lapsia, jotta nämä rauhoittuisivat. :D Todennäköisesti dumppaisivat kersansa omille vanhemmilleen tai jättäisivät heitteille, jos heille tällainen lisääntymispakote järkättäisiin. Mut hei se onkin paljon eettisempää kuin alle 12-viikkoisen solumöykyn abortoiminen.
Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.
Samoin luonto ihmisessä saa aikaan
äidilliset tunteet - ja isässä myös.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/arralla-tuli-mitta-tayteen---teinit-et...
"Samoin luonto ihmisessä saa aikaan
äidilliset tunteet - ja isässä myös."
Entä esim nämä vastikään paljon puhutut lapsenmurhat... saati sitten kaikki kodit joissa laiminlyödään ja/tai pahoinpidellään lapsia. Ne todistavat aika voimakkaasti tuota vastaan.
"Samoin luonto ihmisessä saa aikaan
äidilliset tunteet - ja isässä myös."
Tunteita voi olla vaikka minkälaisia, mutta se ei vielä kerro mistään mitään. Miten selität huonot vanhemmat, rikkinäiset kodit ja lapsiaan pahoinpitelevät ja murhaavat ihmiset? Tai lapsistaan välinpitämättömät kasvattajat? Miksei vanhemmuus näytä toimivan heillä kuvailemallasi tavalla? Mikseivät kaikki vanhemmat ole hyviä ihmisiä?
Aborttikekeskustelut puolesta ja vastaan ovat yhtä typeriä tai yhtä tarpeellisia kuin kaikki muutkin arvokekeskustelut, sillä oikeata vastausta ei yksinkertaisesti ole. Kaikille sopivaa ei koskaan, ja yksilöllekin vastaus on yleensä se, että saa valita vahingon sattuessa omasta mielestään sen pienemmän vahingon.
Eikä ihmiset opi koskaan elämään maailmassa, jossa on aina omat riskinsä. Joskus on jollakulla aina aika syntyä, sairastua tai kuolla. Kun tuuli käy ruohoa ei enää ole. Elämä ilman seksiä, on luonnonlakien vastaista eikä seksin seurauksiin niin kuin ei sen harjoittamiseenkaan tarvitse ihmisen lakeja.
Ns. aikuiset nussivat milloin ketäkin ja ryssivät koko homman silloin tällöin. Sellaista se elämä on. Tärkeintä on ettei nussimis- ja ryssimisjuttujen tuomitseminen sovi kenellekään ulkopuoliselle. Kaikki moralistit ja oikeassaolijat suksikaa tekopyhyyksinenne Räsäsen helmoihin tai katolisen Soinin pöydän alle, sillä olette paitsi tylsiä erittäin vastenmielisiä.
Ei se ihme että Suomessa puoli miljoona popsii masennuspilleritä, sillä ei kai tuommoisilla maailmankatsomuksilla muuta voi tehdäkään. Jos ei itse ole tuollainen, ainakin joku lähimmäinen on.
Kiitos Veikko kommentista. Minulla nousee myös niskakarvat pystyyn toisten elämänvalintojen syyllistämisestä. Elämä on virheiden tekemistä ja joskus jopa niistä oppimista, meille jokaiselle.
Jos miehet haluavat mahdollisimman tarkasti kokea raskauden, siihen ei tarvita kuin hieman vaivaa. Jokaiselle miehelle kokeiluun siis heti.
--
Aloita laittamalla tiukasti kaljapullot syrjään. Ei tippaakaan alkoholia, ei tupakointia. Vähennä kahvinjuontia.
Syö vuoropäivin laksatiivia sekä hanki itsellesi ruokamyrkytyksiä tai syö sellaista ruokaa, jonka tiedät oksentavasi. Tai syö yksinkertaisesti niin paljon, että väkisinkin osa ruoasta tulee ylös.
Viimeistään 12 viikon jälkeen ala kietomaan vatsasi ympärille hernepusseja tai kuntoiluun tarkoitettuja painoja. Lisää niitä tasaisesti yhdeksän kuukauden ajan, lopputuloksen ollessa keskimäärin jotakuinkin 7 kiloa ylimääräistä. Kaikki alavatsan seudulle, eikä huijata laittamalla niitä yhtään tasaisemmin esimerkiksi tukemaan selkää.
Yritä käydä töissä vuoroin tyhjentäen suoltasi, vuoroin oksennellen. Yritä saada sympatiaa työtovereiltasi, jotka katsovat itse aiheuttaneen itsellesi tuon tilanteen. Yritä selittää työnantajalle, että haluat kyllä pitää työpaikkasi, etkä tehnyt tätä ollaksesi ongelma.
Lähde ison vatsasi kanssa ostoksille - ruokaostoksille, vaateostoksille (tarvitsethan raskausajalle uusia vaatteita), vauvantarvikeostoksille.
Käy huviksesi istumassa terveyskeskuksen päivystyksessä simuloidaksesi neuvolarumbaa.
Yritä kaikesta huonosta olosta, tukevasta tunteesta ja muusta yhä vaikuttaa puolisosi silmissä haluttavalta ja huolehdittavalta.
--
Tuolla pitäisi päästä jo alkuun. Kuinka monta viikkoa jaksaisitte? Pelkästään ensimmäinen kohta tuottaa suuria vaikeuksia monille miehille, joten mielestäni synnyttäneitä naisille, jotka ovat raskausaikana totelleet terveyssuosituksia, tulisi antaa kasapäin palkintoja alkoholikulttuurin Suomessa ollessa, mitä on. Ei ole helppoa olla edes hyvällä syyllä hetken aikaa absolutisti.
Ja palkkio kaikesta tästä olisi lottovoitto, jollekin tuntemattomalle... (Blogin alkuperäiseen aiheeseen viitaten.)
No peijooni! Jonnan idea on mielenkiintoinen.
saanko kolme pähkinää ja yhden banaanin jos teen niin?
Ongelmia:
Realistisesti ottaen ko. testillä on sellainen sivuvaikutus miehen kohdalla että kolahtaa pehmeän huoneen ovet hivenen äkkiä ja hihat ovat pian täynnä neulanreikiä psykoosilääkkeistä.
Ellei koetta 'selosta ja naamioi' esim. taideperformanssin kaapuun tai tee siitä dokumenttia. Muuten pääsee lanttumaakareiden valtakuntaan saletisti.
"Abortti on ikävä asia aina, mutta ei ikinä eikä koskaan Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa voi ketään pakottaa synnyttämään lasta toisille adoptoitavaksi."
Olen samaa mieltä. Ja hyvä ja tarpeellinen kirjoitus tämä on muutenkin.
http://www.kolumbus.fi/mika.ebeling/abortti.htm
Suosittelen vilkaisemaan ylläolevaa linkkiä. Tosin en suosittele herkille sillä kuvat ovat kammottavia mutta totuus siitä mitä abortissa tapahtuu. Abortissa ei tapeta mitätahansa solukasaa vaan ihminen.
Mikael, kuvissa on yli 12-viikkoisia sikiöitä. Suomessa abortin takaraja on 12 viikkoa paitsi silloin, jos lapsi todetaan rakenneultrassa esimerkiksi niin vaikeasti kehityshäiriöiseksi ettei hän pystyisi elämään kohdun ulkopuolella. Tuossa kuvatekstissäkin sanotaan, että Suomessa abortoidaan ainoastaan noin sata tuon viikkoista sikiötä.
Kuvissa on myös 10-11 viikkoisista tehtyjä abortteja joissa näkyy ruumiin osia jotka ovat täysin selvät ihmisen ruumiin osat. Lisäksi muoto ei ole se mikä tekee ihmisen vaan se mikä on ihminen. Ihminen on ihminen jo päivänikäisenäkin hedelmöityksestä mutta vasta vähän kasvanut. Kun ihmiselämä on syntynyt ja alkanut kasvamaan on se elämä jota ei tule kenenkään tuhota.
Tuohon Jonnan kommenttiin alkoholistivanhempien pahoinpitelemistä lapsista. Eilen oli uutinen, että Suomessa on lasten pahoinpitelyt vähentyneet radikaalisti sen jälkeen, kun abortista tuli sallittua. Mutta fundamentalisteja ei tällaiset asiat kiinnosta. Heille on pääasia, että lapsi saa syntyä, vaikka olisi jo tiedossa, että isä on pedofiili ja äiti ryyppää koko raskausajan.
Jos lapsi elää perheessä jossa isä on pedofiili ja äiti alkoholisti niin toivotko että lapsi tapetaan? Eli viattomalle lapselle kostetaan pahimmalla mahdollisella tavalla se mitä hänen vanhemmat ovat. Jos lapsen vahemmat ovat tuollaisia niin lapsi täytyy ottaa huostaan ja hänelle pitää etsiä uusi koti. Samoiten ei viatonta lasta saa tappaa jos äiti ei häntä halua vaan hänet tulee antaa adoptioon.
Mikael, oletko todella sitä mieltä, että keskimäärin ne 10 000 vuosittain abortoitua lasta saisivat adoptioperheen? Sano nyt vielä lisäksi, että olet homoseksuaalien adoptio-oikeutetta vastaan, niin olet hyvää vauhtia tekemässä vain suuria määriä adoptiota odottavia, vanhemmatta eläviä lapsia. Sitäkö todella haluat, vai oletko valmis itse ottamaan vaikka viisi lasta kerralla hoiteisiisi n. 18 vuodeksi?
"Eli viattomalle lapselle kostetaan pahimmalla mahdollisella tavalla se mitä hänen vanhemmat ovat."
Tähän on nyt kyllä pakko puuttua. Millä perusteella kuolema olisi "pahin mahdollinen" asia (saati sitten "kosto")? Olen täysin eri mieltä. Pitkä-aikainen kidutus olisi äärettömästi kuolemaa pahempi vaihtoehto. Kuolema itsessään on pikemminkin neutraali kuin paha asia. Pahaa siinä on vain se, että se tuottaa surua ja ikävää monille muille (mitä abortti ei tuota) ja että tiedostavan yksilön haaveet ja aikomukset raukeavat tyhjiiin (sekään ei päde aborttiin).
Jonna sinäkö olet valmis surmaamaan ihmisiä siksi ettei heille löydy kasvattajia? Jokaiselle lapselle Suomessa löytyy kasvattaja vaikka yhtään aborttia ei tehtäisi.
Mikael, Älä nyt hyvänen aika aloita sitä samaa naisten alistamista pakkoadoptioille, joita tällä palstalla on koko viikonloppu hoettu. Olet valmis asettamaan äidin kuolemanvaaraan siksi, että joku toinen perhe saa lapsen. Sinua ei haittaa vaikka äiti kuolisi siihen raskauteen, sehän on jumalan tahto, eikö vaan? Pääasia, että se alkio saa mahdollisuuden kasvaa ihmiseksi, naisesta viis. Raskaus on aina riski naiselle, eikä koskaan voi etukäteen tietää, miten raskaus tulee päättymään. Tiedän sen erittäin hyvin omakohtaisesti.
Kukakohan muuten haluaa adoptoida ryyppäävän äidin kehitysvammaisen lapsen, joka ei tajua mitään tästä maailmasta.
Taru Jousia
No en aloita. Jos kirjoitukseni käsitetään ja väännetään noin vinoon niin keskusteluni oli tässä. Loppu kommenttini on että jokainen ihmiselämä on yhtäarvokas kasvuvaiheesta viis ja ketään ei saa tappaa mistään syystä. Se että raskaus voi olla naiselle riski (kuolla) on abortti lapselle varma kuoleman tuomio.
"Se että raskaus voi olla naiselle riski (kuolla) on abortti lapselle varma kuoleman tuomio."
Jos OIKEASTI arvostat jokaista elämää yhtä paljon, ja saisit valita kuoleeko joku naispuolinen läheisesi vai saako hän keskenmenon, niin olisit valmis heittämään asiasta noppaa.
Suosittelen etsimään yksityiskohtaista videomateriaalia synnytyksestä. Ei sekään kaunista ole. Vertakin lentää, limaa löytyy, huutoa kuuluu. Järjen tukahduttaminen tarkoituksen mukaisella järkyttämisellä on lapsellisin tapa argumentoida, mitä on. Shokeerata voi aina, perustella harvoin.
Minua ei järkytä nuo kuvat lainkaan. Enemmän minua järkyttää nähdä esimerkiksi alkoholistivanhempien pahoinpideltyjä lapsia.
Perusteet ovat ne että abortissa tapetaan ihminen shokeeraa se joitain tai ei.
Komppaus Jonnalle. Puolustuskyvyttömien ajattelevien, tuntevien, tiedostavien ja inhimillisten lasten hyväksikäyttö, pahoinpitely ja laiminlyöminen saa minulle aina silmät kyyneliin. Ihmistä muistuttava solukasa, joka ei tunne, ajattele tai ole mitään mitä me ihmisyydeksi miellämme ja millä erotamme itsemme muista luontokappaleista tai vaikkapa omista ruumiinosistamme, ei hirveästi itsessään hetkauta.
" ole mitään mitä me ihmisyydeksi miellämme"
Kommenttisi on aivan älytön sillä sanot ettei ihmistä mielletä ihmiseksi. Sinäkin olet kasvusi alussa ollut tuollainen kuvailemasi asia. Sinun kommenttisi on verrattavissa siihen että kooma potilaan saa surmata koska hän ei tajua mistään mitään vaikka voisi ruveta jonkin ajan päästä ymmärtämään.
Kannustavaa huomata etten olekaan ainoa niin "julma" että alkion kohtalo ei rehellisesti sanoen juurikaan hetkauta. Enkä henkilökohtaisesti näe mikä abortissa on olevinaan niin kamalaa. Kaikki sen "kamaluus" tuntuu liittyvän vain mielikuviin siitä, mitä alkiosta VOISI tulla tai minkälainen elämä sillä VOISI olla - siis silkkaa fiilistelyä omien, keksittyjen mielikuvien pohjalta. Itse vanhemmalle sellainen on tietysti enemmän kuin ymmärrettävää, mutta että täysin sivulliset vuolaasti surkuttelevat alkion "menetettyä elämää" (siis jotain satunnaista arvaustaan siitä millaista se olisi voinut olla)... vaikea ymmärtää! Yhtä hyvin voisin alkaa jossitella, että entä jos olisinkin elänyt toisella paikkakunnalla, mutta kun en elänyt, niin nyt olen menettänyt sen elämäni jonka olisin elänyt siellä, yhyy... O_O
Jyväskylässä tuomittiin hiljattain pariskunta lapsen taposta. Se oli heidän kolmas menettämänsä lapsi "kätkyt" kuolemaan. Viimein kolmannen kohdalla mietittiin uudelleen, miten näitä voi näin tapahtua. Selvisi, että vanhemmat nukkuivat lapsensa kanssa humaltuneena ja nukahtamislääkkeitä käyttäneenä. Ryynikännejä siis vedelty. Aikaisemmasta kahden lapsen kuolemasta ei enää voida selvitystä tehdä, mutta jonkinlainen tuomio heille tästä yhdestä tapauksesta annettiin. Ikävä kyllä heille voi tästä huolimatta tulla vielä neljäs, viides, kuudes lapsi kokemaan saman auvoisan lyhyen elämän. Ja näitä halutaan mahdollisesti lisää? Eikä vain mahdollisesti, vaan äärimmäisen todennäköisesti.
Useimmat tämäntyyppisistä osaavat myöntää olevansa niin ongelmatapauksia, ettei vanhemmuus todellakaan ole se juttu ja päädytään aborttiin - enkä kykene näkemään tässä mitään väärää vaan todellakin aitoa vastuuntuntoa myös syntymätöntä lasta kohtaan. Toisaalta lakiin voisi laittaa vaikka pykälän pakkosteriloinnista tai jostain pidempiaikaisesta ehkäisymuodosta, jos näitä abortteja alkaa useampia mahtumaan tietyn ajan sisään. Onneksi vain harvat käyttävät aborttia kuitenkaan ehkäisymuotona, toisin kuin jotkut kuvittelevat sen olevan jotenkin erityisen yleistä.
"Sinun kommenttisi on verrattavissa siihen että kooma potilaan saa surmata koska hän ei tajua mistään mitään vaikka voisi ruveta jonkin ajan päästä ymmärtämään."
Ihan eri asia. Koomapotilaalla on jo takanaan elämää itsenäisenä, tiedostavana yksilönä ja myös ihmisiä jotka ovat tunteneet hänet sellaisena ja luultavasti odottavat toiveikkaina hänen heräämistään koomasta. Kaiken lisäksi hän on edelleen se sama yksilö, vain toistaiseksi "poissa pelistä".
Alkio ei ole koskaan tiedostavaksi yksilöksi tullut, eikä tulekaan, jos se abortoidaan. Se asia ei muutu sillä, että me kaikki olemme joskus kehittyneet alkioista.
Tuolla "alkiossa on potentiaalinen ihminen" periaatteella voisi yhtä hyvin väittää, että kaikkea potentiaalista ihmiselämää pitää vaalia, toisin sanoen on VELVOLLISUUS lisääntyä kuin kanit, kun muuten kaikki potentiaaliset ihmiset eivät pääse maailmaan.
"Toistaiseksi poissa pelistä... Alkio ei tulekkaan tiedostavaksi jos abortoidaan."
Syntymätöntä lasta voi myös monet odottaa vaikka äiti ei odottaisikaan. Jos kooma potilas tapetaan niin hänkään ei tule enään tiedostavaksi...
Kaisa: "Koomapotilaalla on jo takanaan elämää itsenäisenä, tiedostavana yksilönä ja myös ihmisiä jotka ovat tunteneet hänet sellaisena ja luultavasti odottavat toiveikkaina hänen heräämistään koomasta. Kaiken lisäksi hän on edelleen se sama yksilö, vain toistaiseksi "poissa pelistä"."
.
Eikö odottavan äidin osa ole ihan täsmälleen sama;
Että sikiö herää ikään kuin koomasta?
Vai onko niin, että äidit eivät ole ajatelleet ihmissikiön olevan kuin unessa oleva, joka sitten jossakin vaiheessa herää ihmisyyteen? Myös pieni lapsi, joka herää elämään, on alusta saakka sama ihminen, eikä hän muutu missään vaiheessa toiseksi. Sitä kutsutaan persoonallisuudeksi, eikä se ole geneettistä, vaan annettua.
"Eikö odottavan äidin osa ole ihan täsmälleen sama;
Että sikiö herää ikään kuin koomasta?"
Minähän juuri perustelin, ettei se ole sama asia, koska sikiöstä ei ole edes ikinä tullut tiedostavaa yksilöä. Voihan sitä halutessaan kutsua vaikka "heräämiseksi", kun sikiöstä sellainen kehittyy, mutta se on vähän harhaanjohtavaa, koska HERÄÄMINEN normaalisti tarkoittaa että on sitä ennen nukahtanut.
"Vai onko niin, että äidit eivät ole ajatelleet ihmissikiön olevan kuin unessa oleva, joka sitten jossakin vaiheessa herää ihmisyyteen? Myös pieni lapsi, joka herää elämään, on alusta saakka sama ihminen, eikä hän muutu missään vaiheessa toiseksi."
Tuossa on taustalla se sinun uskonnollis-sävyinen aatoksesi että ihminen tupsahtaa maailmaan taivaasta, eikö?
"Syntymätöntä lasta voi myös monet odottaa vaikka äiti ei odottaisikaan."
Tarkoitatko, että nainen on velvollinen synnyttämään lapsia siksi kun sukulaisilla on sellaisia odotuksia?? Oli miten oli, ei kukaan voi henkilökohtaisesti odottaa syntymätöntä lasta, koska kukaan ei tunne sitä.
"Jos kooma potilas tapetaan niin hänkään ei tule enään tiedostavaksi... "
No eipä kenestäkään muustakaan enää tule tiedostavaa jos hänet tapetaan. Sitä nyt ei tarvitse erikseen minulle kertoa.
"Kommenttisi on aivan älytön sillä sanot ettei ihmistä mielletä ihmiseksi. Sinäkin olet kasvusi alussa ollut tuollainen kuvailemasi asia. Sinun kommenttisi on verrattavissa siihen että kooma potilaan saa surmata koska hän ei tajua mistään mitään vaikka voisi ruveta jonkin ajan päästä ymmärtämään."
Voidaan erottaa ihminen biologisessa mielessä ja ihminen olemuksellisessa mielessä. Pelkkä DNA ei riitä ihmisyyteen, kuten ei pelkkä varvas tai yksittäinen solukaan ole ihminen.
Aivokuolleen ihmisen saa kytkeä pois koneista, eikä se ole murha.
(Sinulla on kerta kaikkiaan hyviä kommentteja, Maria. Enpä osaisi noita asioita selkeämmin (tai edes läheskään yhtä selkeästi :D) sanoa!)
Marialle on vielä pakko sanoa se että aivokuollut on kuollut joka ei enään palaa mutta solualkio on ihminen josta kasvaa ajatteleva persoona. Ihminen ei vielä vauva vaiheessakaan ymmärrä mitään mutta on silti ihminen koko ajan.
"Marialle on vielä pakko sanoa se että aivokuollut on kuollut joka ei enään palaa mutta solualkio on ihminen josta kasvaa ajatteleva persoona. Ihminen ei vielä vauva vaiheessakaan ymmärrä mitään mutta on silti ihminen koko ajan."
Siittiökin on ihminen, josta kasvaa munasoluun yhtyesään ajatteleva persoona.
Aivokuolleen saa vetää letkuista nimenomaan sen takia, ettei ihmisestä ihmisen tekevää aivotoimintaa ole. Pelkkä kuori ei ole varjelemisen arvoinen. Täten pelkkä kuori ihmisen kohdussa ei ole varjelemisen arvoinen, ellei toisin erikseen haluta. Tulevaisuudella ei ole merkitystä, koska tulevaisuudessa sinäkin olet vain ruumis. Sinua ei kuitenkaan saa tappaa nyt, vaikka oletkin tulevaisuudessa joka tapauksessa kuollut - samalla tavalla pelkkää kuorta ei tarvitse ehdoin tahdoin suojella nyt, vaikka se tulevaisuudessa olisikin jotain muuta.
Se missä kohtaa pelkästä kuoresta tulee enemmän kuin kuori ja enemmän kuin DNA:nsa, sitä ei varmaksi osata sanoa, mutta se, milloin se ainakaan ei vielä ole sitä, se on jo huomattavasti helpompaa.
"solualkio on ihminen josta kasvaa ajatteleva persoona."
Tai sitten ei kasva. Jos alkio abortoidaan eikä siitä kasva ajattelevaa persoonaa, niin se ei ikinä ole ollut ajatteleva persoona. Joku jossittelu sen mahdollisista tulevaisuuden-näkymistä (toisin sanoen jonkun sivullisen mielikuvitusleikki) ei tee siitä yhtään sen ajattelevampaa persoonaa.
Mikä tässä on niin vaikeaa sisäistää?
Luulisi, että sinä kristittynä uskot jonkinlaiseen ennaltamääräämiseen (vähintäänkin että "Jumala tietää kaiken mitä tulee tapahtumaan"), joten luulisi sinulle olevan HARVINAISEN selvää että jossittelu on vain ihmisten korvien välissä ja se tapahtuu mikä on tapahtuakseen. :P
Adoptiota hankaloittanee myös psyykkiset esteet. Lapsen antaminen pois voi tuntua vaikealta ajatukselta, koska silloin saattaa pelätä ajatusta että aina olisi mielessä se, missä pois annettu lapsi menee, minkä ikäinen ja näköinen olisi nyt jne. Etenkin jos epäilee myöhemmin haluavansa perhettä vaikka se lapsen pitäminen juuri aborttia harkitessa tuntuu mahdottomalta ajatukselta.
Adoptio ei ole mikään "piece of cake"- vaihtoehto vaikka sitä suorastaan taivastellaan, "miksi adoptiovaihtoehto ei kelpaa". No mikseihän se ei kelpaa, siihen on omat syynsä mitä ei ehkä ole tutkittu niin, koska onhan abortin tekevät tietoisia myös siitäkin vaihtoehdosta.
Hyvä kirjoitus, valottaa vähän näkökulmaa siihen konkreettiseen todellisuuteen missä näitä käytännön päätöksiä tehdään tässä aiheessa.
Edelleen ihmettelen miten täällä aina puhutaan vain siitä miten kaikki nämä abortoidut lapset ,n10.000/v., olisi vaatinut adoptiota. JOS olisivat saaneet elää, suurin osa heistä olisi kuitenkin jääneet oman vanhempien tai vanhemman hoitoon, vaikka sillä hetkellä kuin raskaaksi on tullut ei tunnu sopivalta vaihtoehdolta. Suurin osa olisi saanut yhtä hyvän kodin ja hoidonn kuin toivotut lapset (joista myös osa kärsii tilanteesta joka perheeseen on kehittynyt) Olen yrittänyt mainita nimenomaan sitä että enemmmän pitää tukea vanhemmuutta ja äitiyttä ja antaa mahdollisuuksia naisille kehittyä hyväksi äidiksi, vaikka ei täyttäisikään meidän luomamme standardi "hyvästä äidistä".Surullista on myöslukea miten naiset -nuoria kaikenlisäksi- näissäkin keskusteluissa aliarvioivat, suoraan sanoen alistavat -ei vain itseään- vaan muitakin naisia tässä suhteessa.
Höpönpöpön, tässä keskustelussa "nuoret naiset" puolustavat toisten naisten (ja miesten), myös sinun, oikeuksia päättää omasta kehostaan ja elämästään itse, kenenkään painostamatta ja syyllistämättä näitä valinnoistaan. Jostain syystä sinä et ole tämän oikeuden puolesta, joten itse asiassa se olet sinä ja kumppanit, jotka haluavat alistaa naisia - ja itseään - tässä suhteessa.
Äitiyttä voidaan tukea, tarjota neuvontaa, tukiverkostoa kehittää ja kannustaa isiä ottamaan enemmän osaa vanhemmuuteen. Nämä kuitenkin pätevät vain siinä tapauksessa, että nainen HALUAA lapsen. Naista ei voi eikä saa eikä pitäisikään saada pakottaa pitämään lasta vedoten siihen, että "kyllä sun mieles vielä siitä muuttuu" tai "kyllä raskaus opettaa", koska nämä nyt vaan eivät kunnioita yksilön tahtoa, ihmisoikeuksia eivätkä edes pidä läheskään aina paikkaansa. Vanhemmat jopa murhaavat vastasyntyneitään. Niin hyvin se äitiyden auvoinen onni toimii kaiken parantavana asiana.
Ros-Britt, täällä puhutaan adoptiosta, koska blogikirjoitukseni aihe käsittelee sitä, miksi on täysin ihmisoikeuksien vastaista vaatia naista synnyttämään lapsi toisille adoptoitavaksi.
Osa miehistä varsinkin, kun on sitä mieltä, että nainen ei saa tehdä aborttia vaan hänen täytyy synnyttää ja antaa adoptoitavaksi lapsi. Kukaan ei voi vaatia keneltäkään tuollaista Suomen kaltaisessa sivistysyhteiskunnassa. Joissakin maissa, joissa lainsäädäntö pohjautuu uskontoon sellaista voidaan naisilta vaatiakin, mikä on aivan kamalaa.
Oletko Maria miettinyt miten paljon yhteiskunnan asenteet toimivat painosteena, itsekin puhut "vastuullisuudesta" siihen että nainen kuuluisi tehdä abortti jos olosuhteet eivät ole lastenhankintaa suotuisat, ei siinä välttämättä ole edes kyse siitä mitä nainen sisimmissään haluaa, vaan ns. "järkisyiden" perusteella tehtävä päätös, juuri siinä vaiheessa kuin mieli muutenkin myllärtää raskauden alkuvaiheessa.
Vaatisi aika lailla rohkeutta esim. teiniäidiltä pitää lapsensa vastoin kaikkien suosituksia, eikä painostaminen tarvitse edes olla sanallinen, ympäristön viestintä ja paine toimivat sanoitta. Ehkä juuri sinun kirjoituksiasi lukiessa joku epäröivä nainen, päätyy siihen ettei hänestä ole vastuullista ryhtyä äidiksi, mahdollisesti myöhemmin potien traumaa, koska päätös ei ollut hänen sisimmäsen vakaumuksen mukaista.Eikä toden totta kaikki traumaattiset kokemukset tarvitse olla välittömiä, jokin myöhempi tapahtuma voi laukaista sitä uudestaan, vaikkapa ikä.
Korkeintaan painostavat miettimään ja harkitsemaan asiaa vakavasti, enkä voi rehellisesti sanoen pitää sitä negatiivisena asiana, kun on lapsen etu kyseessä. Mieli muutenkin myllärtää raskauden alkuvaiheessa.
Vastaavasti sinunkaltaistesi viestit voivat aiheuttaa traumoja syyllistämällä naisia "lastensa murhaamisesta", vaikka abortti voisi heidän mielestään olla ainoa hyvä ratkaisu heidän tilanteessaan. Ajattele, voivat tuntea vuosikausia syyllisyyttä siksi, että sinä (tai joku muu abortinvastustaja) nimittelit heitä murhaajiksi ja painostit siihen, että kaikkien naisten pitäisi tehdä ja rakastaa lapsiaan!
Painostus olisi tietysti erittäin kurja juttu, mutta ei se, että jotakuta saatetaan painostaa/manipuloida aborttiin, voi olla perustelu sille, että kaikki pitäisi sen sijaan - ei pelkästään painostaa vaan PAKOTTAA - synnyttämään.
Hieman ihmettelen, kuinka helppoa ja kätevää täällä nyt ollaan abortista tekemässä. Ei tule mitään traumoja naiselle, helppo operaatio, raskaus paljon hirveämpi kokemus, adoptio paljon vaikeampi vaihtoehto jne.
Kertonee aikamme kylmyydestä jotain.
Tutkimuksia asiasta kyllä löytyy puolesta ja vastaan. On sellaisiakin, joissa todetaan että jokainen abortin tehnyt kärsii siitä jollain tasolla pitkiäkin aikoja, operaatiosta voi seurata lapsettomuutta jne.
Kannattaisi ensi hätään ostaa kotikomeroon niitä dagen efter -pillereitä, eivätkös ne ole nykyään reseptivapaita?
Se, että se halutaan pitää vaihtoehtona useista eri syistä, ei ole suorassa yhteydessä siihen, että se olisi helppo prosessi. Ei kannata vetää yhtäläisyysmerkkejä sinne, missä niitä ei ole.
On valitettavaa, jos ei ole sinun mielipiteellesi kätevää, että abortti ei olekaan aina valtava trauman aiheuttaja, jota nainen katuu koko lopun elämäänsä, tai että raskaus ei olekaan helppo ja täysin vaaraton asia. Se ei ole kylmyyttä, vaan realismia. Se ei millään tavalla tee mahdottomaksi lasta haluavan naisen kykyä rakastaa lastaan jo pienestä soluklöntistä lähtien niin halutessaan, tai poista halua ottaa ne raskauden riskit lapsen saadakseen.
Sinusta ihminen on ilmeisesti jo hedelmöittynyt munasolu - kai ajat esimerkiksi kuparikierukan kieltämistä, sillä se estää hedelmöittynyttä munasolua kiinnittymästä kohdun seinämään?
Jälkiehkäisypillereitä on apua vain, jos huomaa ehkäisyn pettäneen. Esimerkiksi e-pillereitä säännöllisesti ja oikein käyttävä ei voi millään keinoin tietää ehkäisyn pettäneen ennenkuin on raskaana. Silti sitä tapahtuu, eikä e-pillerikään ole sataprosenttisen varma ehkäisy, koska sataprosenttisen varmaa ehkäisyä ei ole olemassa.
Jaaha, ilmeisesti olet käynyt onnistuneesti läpi abortin itse, kun noin korostat sen traumattomuutta? Itse olen sitä mieltä, että mikä tahansa invasiivinen kirurgia sisältää riskejä. Abortin ollessa kyseessä vieläpä luulen, että jonkinlainen traumatisoituminen on erittäin todennäköisestä. Tuskinpa sen läpikäyneet haluavat edes aiheesta puhua muille kun korkeintaan lähipiirilleen. Kiinnittämällä huomiota ehkäisyyn tämän voisi estää.
Oma mielipiteeni on, että nyk. ehkäisykeinojen ollessa varsinkin päällekkäin käytettynä lähemmäs 100 % luotettavia. Varsinkin, kun olemassa on vielä jälkiehkäisy.
Luulen, että haet tilannetta, jossa esim. useamman lapsen perheessä e-pillereitä käyttävä äiti huomaa tulleensa raskaaksi. Näitäkin on, mutta lääkäritaholta olen saanut kuulla, että yleisin abortti on jonkun yhden yön huuman tai muun parisuhteettoman seksin tulos. Tuolloin usein sanotaan, että ehkäisy petti, mutta hyvällä syyllä (ja inhorealismilla) voinee olettaa, ettei mitään ehkäisyä olla edes käytetty. Tällöin tuo jälkiehkäisy olisi helpoin tapa hoitaa tilanne.
En ole läpikäynyt, sen sijaan olen keskustellut asiasta erilaisten ihmisten kanssa (usko pois, kyllä ihmiset puhuvat kokemuksistaan, jos aihe esille nousee) sekä tsekkaillut tutkimuksia. Mm. Tohtori.fi kertoo:
"Tutkimuksessa noin yhdellä prosentilla abortin tehneistä naisista havaittiin psyykkisiä ongelmia - masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai ahdistusta - kun taas synnyttäneistä naisista 0,7 prosenttia koki synnytyksen jälkeistä masennusta. Ennen synnytystä luku oli 0,3 prosenttia. Tutkijoiden mukaan aiemmat tutkimustulokset abortin vaikutuksista psyykkiseen terveyteen on tehty liian pienellä otannalla, eikä aiempia psyykkisiä ongelmia ole otettu huomioon."
http://www.tohtori.fi/?page=7236802&id=1904349
En ole väittänyt missään kohtaa, että KUKAAN ei saa abortista minkäänlaisia komplikaatioita tai henkisiä ongelmia, vaan kyseenalaistanut tiukasti sen, että se muka tapahtuisi kaikille väistämättä. Useimmille ei tule mitään seurauksia abortista, ja se on tietysti hirveän kiusallista abortinvastustajille.
"Lähemmäs" 100% ei ole sama kun 100%. Se 99 prosentin tarkkuushan esimerkiksi tarkoittaa, että yksi sadasta tulee raskaaksi ehkäisystä huolimatta.
Jälkiehkäisyä on tietenkin fiksua käyttää silloin, kun se kyseeseen tulee, mutta aina se nyt vaan ei tule kyseeseen, ihan sama mikä tilanne on.
Hyväksyn myös abortin kaikista mahdollisista keskittävissä olevista syistä laillisten rajojen puitteissa. Ihan sama mulle miksi lasta ei haluta, se haluamattomuus on ihan riittävä syy olla tekemättä lasta.
"Useimmille ei tule mitään seurauksia abortista, ja se on tietysti hirveän kiusallista abortinvastustajille."
Eiköhän tuo ole kiusallista pikemminkin niille abortin tekeville naisille, jotka eivät pidä asiaa minään. Normaali ihminen reagoi jotenkin, jos lopettaa elämän.
Siltikään en ihan usko tuohon. Ja anteeksi jos setäilen, mutta et nyt ehkä oikein sinäkään ymmärrä mitä sanot. Mitä pienempänä asiana aborttia pidetään, sitä tunnekylmemmässä maailmassa me elämme. Ja eikös teidän naisten pitänyt niitä tunneälykkäitä empaatikkoja olla? Suomessa ei kyllä aina siltä kuulosta...
Olen sitten tooooosi tunnekylmä kun en tunne yhtään mitään, en kerrassaan mitään lopettaessani hyttysen tai minussa elävän epäsuotuisan bakteerikannan elämän.
Se, ettei aborttia pidetä "minään" (kyllä sitä varmasti jonain pidetään, muttei pidetä esimerkiksi MURHANA) kertoo lähinnä maailmankuvien ja ihmiskäsityksen siirtymisestä pois uskonnollisista höyryämisistä kohti maallisempaa, monivivahteisempaa ja inhimillisempää tapaa hahmottaa mikä tekee ihmisestä ihmisen, ja toisaalta nähdään ihmisen oikeus päättää omasta kehostaan. Mustavalkoisten päätösten sijasta joutuukin kelailemaan asiaa pikkasen pitemmälle kuin mitä Raamattu mustaa valkoisella sanoo.
En ole uskovainen vaan humanisti. En kuulu kirkkoon. Mutta kyllä sillä sikiöllä jotain ihmisoikeuksia on jo ennen syntymäänsäkin. Ei se ole mikään syöpäkasvain tai hyttynen vaan ihmisen alku.
"Mutta kyllä sillä sikiöllä jotain ihmisoikeuksia on jo ennen syntymäänsäkin."
Mehän olemme tästä ihan samaa mieltä. En minä aja mitään 9kk ikäisten vauvojen abortointia. Tosin minä en ainakaan katso, että jo hedelmöittyneellä munasolulla olisi ihmisoikeuksia sen enempää kuin varpaallanikaan. Koska luotan siihen, että keskustelusta voi fiksu ihminen helposti etsiä mielipiteeni asiasta vaikkapa nimeäni etsimällä ja lukemalla viestit siitä ympäriltä, en ala toistamaan itseäni kolmatta tai neljättä kertaa.
Lisäänpä vielä pari asiaa:
* En minä ole Suomessa kuullut kuin parista kristitystä tahosta, jotka olisivat aborttia kieltämässä. Siinä mielessä tuo "oikeuksien puolustaminen, jumalauta!" on aika turhaa. Oma pointtini on se, että tuollaisen toimenpiteen rinnastaminen johonkin syövän leikkaamiseen tai hyttysen tappamiseen ei kerro hyvää aikamme ihmiskuvasta.
* Morrin ehdottomuudesta tulee mieleen eräskin nettilegenda Birdy, joka oli sen verran lapsia ja synnytystä vastaan, että kävi valehtelematta parin kymmenen vuoden ajan kaikilla perhepalstoilla ja muuallakin evankeliumiansa saarnaamassa. Kirjoitti jonkun Selibaattipäiväkirjankin, josta nuoret vihaiset naiset kovasti pitivät. "Ei miehiä, ei varsinkaan lapsia, kaikki on minulta omasta ajasta pois" jne. No, sitten kun 40. ikävuosi lähestyi niin kas kummaa entinen saarnaaja löysi itsensä lepertelemästä eri blogeihin miehestään, vauvastaan ja perheauvosta. :D
Niin, nyt on satunnaisesti päätetty on joku 12. viikko vai mikä se oli se raja. Pakkohan se kai johonkin on vetää, tosiaan. Mutta kun oma pointtini on se, mitä just tuossa ylempänä kirjoitin.
Heh heh, kyllä mulla mies on jo monen vuoden takaa ja onnellisia ollaan ihan kaksistaan. En myöskään ole femakkosymppaaja, mutta ihmisoikeussymppaaja kylläkin. Humanistiksi muuten luen itseni itsekin.
On valitettavaa, jos retoriikka ei miellytä, voi voi, mutta argumentit ne ovat lopulta ne, jotka painavat, ei se mikä kuulostaa kivalta tai epäkivalta. Eipä minuakaan hotsita tämä abortin tehneiden ihmisten leimaminen murhaajiksi ja lapsentappajiksi, mutta enemmin olen huolissani niistä ongelmista, joita seuraa eettisellä ja käytännöllisellä tasolla siitä, mikäli naisilta evättäisiin mahdollisuus aborttiin. Huolissani olen myös siitä, mitä tämä kertoo, onneksi pienen vähemmistön, suomalaisten mielipiteistä ja asenteista ihmisoikeuksiin.
Mitä se kertoo ja kenen ihmiskuvasta, että yksi johtavista poliitikoistamme on sitä mieltä, että jopa isänsä raiskaaman teinitytön olisi ehdottomasti pakko synnyttää lapsi mieluummin kuin abortoida se? Tämä on se ällöttävin ja pahin mahdollinen tapaus, joka voi tulla kyseeseen, mutta se ei paljoa pro-lifettajia hetkauta, onhan kyseessä sentään *elämän pyhyys*, joka tosin ei näytä ulottuvan äidin elämän pyhyyteen asti.
Mitä tulee ehdottomuuteeni, olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että ihmisellä tulee olla oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen ja ehdottomasti oikeus valita. (Jotkut toiset taas ovat ehdottomasti tätä valinnanmahdollisuutta vastaan.) Olen myös ehdottomasti sitä mieltä, että mikäli tiede voi osoittaa esimerkiksi hedelmöittyneellä munasolulla olevan sielun, aivotoimintaa tai tietoisuutta, olen valmis heti paikalla muuttamaan aborttikantani 180 astetta.
On edelleenkin hyvin tiedossa, ettei aborttilainsäädäntöä olla juuri nyt muuttamassa, vaikka Räsänen siihen onkin yrittänyt ajaa muutoksia, mutta kun nyt asiasta ollaan ajauduttu keskustelemaan, lienee ihan reilua, että ääneen pääsevät muutkin kuin abortinvastustajat ja pro-life-ihmiset.
Edit: On toki myös huomattavaa, että kukaan ei ole tähän päivään mennessä tarjonnut minulle Raamattua parempaa erottelua sen syöpäkasvaimen/hyttysen/varpaan/loiseliön ja alle 12-viikkoisen ihmissikiön välille. On vain itketty siitä, miten hirveä ja moraaliton vertaus se on ja miten pahan ihmisen se minusta tekee. Oletan, että sen kummoisempia kortteja ei ole vastapuolella pöytään iskettäväksi. ...Ja kas siinä se syy, miksi aborttilainsäädäntö on nykyisellään sitä mitä se on.
Henri, naisetko jotenkin erityisen tunneälykkäitä empaatiikkoja? Tuo on ihan oma käsityksesi naisista, tai no, ei ihan omasi, sillä kulttuuri pyrkii kovasti saamaan naisia tuollaiseen muottiin mahtuvaksi. Toki tunneälykkyys ja empatia ovat tärkeitä ominaisuuksia, mutta ne ovat sitä yhtä lailla miehille sekä naisille.
Eivät minusta, vaan kyseessä on ns. virallinen (feministinen) mielipide. Naiset ovat parempia johtajia kuin miehet, koska ovat empaattisempia ja tunneälykkäämpiä jne. jne.
Itse pidän naisia huomattavasti kykenemättömämpiä empatiaan oman lähipiirinsä (nainen itse, ehkä lapsi, tod.näk. ei enää mies) ulkopuolella kuin miehet. Nimen omaan miehet yleensä uhrautuvat yhteisen edun hyväksi. Ja myytti hoivaavasta naisesta on todellakin myytti. Tämäkin keskustelu sen osaltaan osoittaa.
Kertokaa nyt asian tahkoajat seuraavaan kysymykseen vastaus kun en jaksa etsiä sitä:
Milloin saapuu nykytietämyksen mukaan tiedostava aatos lapsen kuuppaan?
Sielu, henkiäly, draiveri ,itse , persoona ,kipinä tai mikä nyt kellekin parhaalta tuntuu.
Milloin ajallisesti? Onks tietoo emännät?
"Milloin saapuu nykytietämyksen mukaan tiedostava aatos lapsen kuuppaan?"
Silloin kun lapsi sen tiedostaa :D No joo, en minä oikeasti tiedä, mutta tuskin alkion "mielessä" on sitten minkäänlaista aatosta. Tämän oletukseni saa tietysti vapaasti todistaa vääräksi...
Emäntä Kansine EI siis tiennyt.
(loukkaannu nyt tuosta emännästä vaikka ihan siksi että loukkaantuminen on nyt trendikästä, kuten ukkojen poslotuksesta käy selväksi)
Se on oleellista mielestäni, että milloin se 'itse ihminen' saapuu fyysiseen kuoreen.
Oma arvioni on että aika lähellä sitä kun silmä kehittyy muotoonsa..
Eli tietääkö seuraava matami (ei siis välttämättä matamin oloinen)?
Kaksosten on havaittu alkavan tutkailla toisiaan kohdussa raskausviikolta 14 alkaen. Sitä ennen ne ei tajua ympäristöään sitä vertaa, että hoksaisivat siellä olevan sen toisenkin.
Arvaan siis raskausviikolla 14.
:-)
No sainhan minä teidät naarasjellonat arvelemaankin jotain. Jee hihku!
Ei siis edelleenkään tietämään.
Ei riitä tuo kaksosten tutkailu vastaukseksi. Se voi johtua siitä että siellä on toinen lokkimassa ja runnomassa.
Ihminen ei ole ruumis vaan materian ja tiedostavan itsen & psyyken -informaatiovirran/energian- symbioosi. Ennen toista ei ole kokonainen eli ei ihminen sinäänsä. Ihmisen kuori ennen sitä.
Se olisi hyvä tietää milloin saapuu 'mc taloon'.
Ei viikolla 14 vaan....
Itse ihminen.. näen ympärilläni paljon ihmisiä, joita en kyllä mielelläni haluaisi saman lajin edustajaksi kutsua. Mutta jos nyt mietitään sen kehityksen kannalta, niin mielestäni siinä vaiheessa on kyseessä ihminen, kun ensimmäinen parkaisu pääsee ulkomaailmassa (jos ei nyt välttämättä parkaise, niin kuitenkin ruumiintoiminnot toimivat jne).
Olen itse hiljattain seurannut koiran synnytystä. Toinen pentu syntyi heikkokuntoisempana, eikä se päästänyt äännähdystä, joka kertoisi sen olevan hengissä. Se toki haukkoi henkeään, mutta oli käsissä pidellessäni aivan täysin löysä ja kuolleen oloinen. Emän kanssa poistimme sen hengitysteistä limaa, jotta ilma kulkisi helpommin. Jonkin ajan päästä emo sai sen parkaisemaan ensimmäistä kertaa ja elämä virtasi pentuun - se alkoi liikkumaan ja hakeutui heti syömään. Mielsin tuon pennun olleen vielä potentiaalisesti vain onnettomaksi keskoseksi jääneeksi, käytännössä kuolleena syntyneeksi, kunnes se osoitti elämänhalukkuutta ja kykyä selvitytyä. Ihmislapsellakin tämä tarkoittaa usein ensiparkaisua, sillä vain sillä tavoin lapsi kykenee kommunikoimaan huoltajilleen, että minäpä tarvitsen huolta, antakaa sitä minulle.
Niinpä samalla logiikalla en ajattele keskoskaapissa hengityskoneessa kiinni pideltävää lasta vielä elossa olevana olentona. Sitä keinotekoisesti pidetään hengissä - se on ihan ok. Kuitenkin ihminen ja elävä olento se on siinä vaiheessa, kun se kykenee ilman laitteistoa elämään. Ihmisenarvoista elämää ei ole viettää koko elämäänsä letkujen ja muiden varassa.
Abortti voidaan mielestäni tehdä niin pitkään, kunnes lapsella on potentiaalia selviytyä kohdun ulkopuolella. Tietenkin on täysin inhimillistä, että se raja ei nyt ole ihan siinä hilkuilla, milloin lapsi voisikin jäädä henkiin. 12 viikolla syntyvällä lapsella on käytännössä 0% mahdollisuus selviytyä - raskausviikolla 21 syntyneitä on saatettu jopa saada pysymään hengissä ja kasvamaan ihmiseksi asti.
Ei tietenkään kovin sallittu tapa ajatella asiasta.
Olen oikeastaan aika samaa mieltä kuin Jonna... ei sillä, että kannattaisin kohtuuttoman myöhäisiä abortteja, mutta en miellä sellaista yksilöksi joka ei kykene selviämään hengissä muuta kuin toisen ihmisen kohdun sisällä. Niin kauan kun sikiö voi elää vain kohdussa, minusta on järkeenkäypää ajatella että se on ikäänkuin äitinsä omaisuutta.
Lady Jonnalle:
Saa ajatella miten lystää. Niin minäkin teen sallitaan sitä tai ei.
"Itse ihminen.. näen ympärilläni paljon ihmisiä, joita en kyllä mielelläni haluaisi saman lajin edustajaksi kutsua."
Niinpä näkkyy käyskentelevän...Massoittain...He ovat niitä jotka eivät tunne itseään, eivät tiedä että se pitäisi/kannattaisi löytää, eikä heitä kukaan siinä neuvo kuinka sitä etsitään... Se on surullista.
Mistä tietää että keskonen ei katso silmällä vuosituhantisen psyykenmallin ja esi-isäin siirtäneen geneettisen muistin syvillä antenneilla jo sitä että tahtoisi tulla individuaaliksi? EI niin mistään. ELi ei voi tietää onko siinä jo 'hän itse'. (Jalostumattomana tosin.)
Ja Lady Kansinelle:
Äidin oma pikku loinen, kuten on Toivossa elävä lapamatokin Toivon omaisuutta. Lapsi ei mielestäni ole kenenkään omaisuutta, mutta ymmärtänen tyhmänä jällinä kuitenkin mitä tarkoitat sikiön osin.
----------------------
Edelleenkään ei valjennut milloin kuoresta tulee täysi. Ei riitä ensihuuto. Ei huuto kerro sitä oliko huutaja jo siellä ensin.
Jonna puki asian erittäin hyvin sanoiksi.
Emme tiedä, milloin kuoresta tulee täysi, muttei meidän tarvitse lopulta tietääkään sitä. Riittää, kun tiedämme milloin se _ainakaan_ ei varmasti sitä ole.
Lady Morrille.
Kyllä se täytyy joskus tietää. Tai ainakin pyrkiä tietämään. Tietoa tulee aina etsiä lisää sillä meillä on lukematon määrä paikallaan junnaavia mielipiteitä ja asioita jotka eivät kehity ilman tietoa.Tähtiin sitä pitää pyrkiä mieluummin kuin tyytyä kumartelemaan jotain prinsessasatuja tai hiekkahanuriuskontoja.
Mutta tässä asiassa riittänee nyt tähän asti saavutettu, josta suuri osa on kuitenkin epävarman tiedon pohjalla(liittyen tähän ketjun osaan).
Ja loppuun hämäävä kysymys jolla ei ole mitään virkaa mihinkään:
Kumpia olisitte mieluummin, vai ajokoiria?
Hyvää illan jatkoa.
Jonna, Tuosta keskos-asiasta olen täydellisen eri mieltä, johtuen siitä, että olen itse menettänyt sen ikäisen lapsen. Toisen esikoiskaksosistamme. Hän oli meille täydellinen ihminen ja on edelleenkin. Hän on elossa olevan esikoispoikamme kaksosveli, vaikka hänen leposijansa sijaitseekin hautausmaalla eikä kotona.
Lapsen kuolemasta ei pääse koskaan yli, vaikka tämä kuolisi keskosiässä. Kriisipsykologi Soili Poijula on sanonut, että vanhemman ja lapsen biologinen side on niin vahva, että lapsen kuolema aiheuttaa vanhemmissa voimakkaita fysiologisia reaktioita. Kun minä kuulin lapsieni olevan hengenvaarassa ensireaktioni oli oksennus.
Suhtautumiseni aborttiin on tiukentunut jonkin verran oman lapseni kuoleman jälkeen, mutta edelleenkään en katso oikeudekseni tuomita sitä, mitä muut tekevät.
Niin, kyllä jos lapsi on toivottu, sitä voi surra ja kokea sen suurena menetyksenä vaikka sen menettäisi kuinka aikaisin tai myöhään tahansa, sitä ei voi kukaan kieltää, eikä siihen ole mitään puuttumisen sijaa kenelläkään.
"Niin, kyllä jos lapsi on toivottu, sitä voi surra ja kokea sen suurena menetyksenä vaikka sen menettäisi kuinka aikaisin tai myöhään tahansa, sitä ei voi kukaan kieltää."
Joo, minäkään en missään tapauksessa tätä kiellä tai vähättele!
Eräs ystävänikin koki selvästi vilpitöntä, raskasta surua keskenmenostaan vaikka se tapahtui hyvin varhaisessa vaiheessa.
Madam Jousia:
Osan otto. Surullista.
Lady Kansine:
"Eräs ystävänikin koki selvästi vilpitöntä, raskasta surua keskenmenostaan vaikka se tapahtui hyvin varhaisessa vaiheessa."
Jospa se 'itse' oli saapunut 'taloon' ystäväsi tapauksessa? Tai sitten ei. Jospa se saapuu eri ajassa eri henkilöille? Joskus sekin ehkä tiedetään jos halutaan tietää. Suru on henkilökohtaista eikä sitä sinänsä tarvitse spekuloida.
Kaisa Kansine. En miellä sellaista ihmiseksi, joka ei pysty selviämään hengissä avaruudessa, vaan tarvitsee nussuttaa maa-äidin nisua täällä.
"Kaisa Kansine. En miellä sellaista ihmiseksi, joka ei pysty selviämään hengissä avaruudessa, vaan tarvitsee nussuttaa maa-äidin nisua täällä."
Ihmisiä ei siis ole olemassakaan? Erikoinen näkemys.
"Jospa se 'itse' oli saapunut 'taloon' ystäväsi tapauksessa? Tai sitten ei."
Eihän sillä surun kannalta ole merkitystä. Kun on joka tapauksessa varautunut henkisesti siihen, että saa lapsen, eikä saakaan.
"Suru on henkilökohtaista eikä sitä sinänsä tarvitse spekuloida."
Niin.
Huh, huh....meikäläinen kun on teho-osastolla työssä pitää tuon logiikan mukaan lakkaa ajattelemasta potilaita ihmisinä....näet kun eivät tule toimeen/pysyvät hengissä ilman laitetta (hengityskonetta).
Ei suinkaan, koska eivät ole aivokuolleita, vaan heillä on edelleen aivotoimintaa ja kykyä tuntea, ajatella ja olla tietoisia, vaikka sillä hetkellä ruumiin vammat estävätkin niiden reflektoinnin ulos päin. Aivan eri asia.
"Huh, huh....meikäläinen kun on teho-osastolla työssä pitää tuon logiikan mukaan lakkaa ajattelemasta potilaita ihmisinä....näet kun eivät tule toimeen/pysyvät hengissä ilman laitetta (hengityskonetta)."
Ihan eri asia (taas... ), mutta ei jaksaisi kirjoittaa uudelleen niitä tasan tarkkaan samoja pointteja jotka jo kirjoitin vastaukseksi Katin "mutta sittenhän koomapotilaan saa tappaa!"-argumenttiin.
Jonnan kommentista loisti jo semmoinenkin ajatus ettei keskoskaapissa olevat lapset ihan ihmisinä voi pitää, koska he eivät voi elää ilman laitteistoa. Ei siinä puhuttu aivokuolleisuudesta ollenkaan. On ihan loogista että aivokuollut pidetään kuolleena, koska jos on aidosti aivokuollut lakkaa hengittämästä (koska hengittäminen ohjautuu aivosta -eikä on pienintäkään toivettakaan siitä että koskaan alkaisi uudestaan; vain tekniikan avulla voi pitää kuollut "elävänä") Jonka seuraukseta sydänkin hapenpuutteesta lakkaa lyömästä. Ei aivokuollut pidetään kuolleena sen takia ettei aivot tiedosta jne. Silloin pidetään elävänä jollei hengitysrefleksin on hävinnyt.
Jonnahan puhui ihan siitä, miten hän itse asian mielsi. Ei hän ihan varmasti ole menossa yhdenkään tekohengityspotilaan tai keskosen letkuja irti vetelemään.
Se koomapotilas-keskustelu oli muutekseen vielä asia erikseen eikä liittynyt aivokuolleisuuteen, jos et huomannut...
Oli miten oli, ajatuksesi siitä että täysin ja lopullisesti aivokuollut olisi periaatteessa elävä ihmisyksilö kunhan henki pihisisi, on minusta outo. Mitä ihmistä siinä on enää jäljellä muuta kuin ihmisenmuotoinen kroppa? Ja minusta sellainen olisi elossa yhtä vähän kuin päätön käärme/kana/kala... mitä näitä nyt on jotka sätkivät vielä jonkin aikaa refleksien varassa pään irrottua.
Taru, en todellakaan sitä tarkoita, etteikö jonkun ikäisenä menetettyä alkioita / sikiötä saisi surra tai ajatella lapsenaan. Toivottuna se sitä ehdottomasti onkin. On äärimmäisen surullista, että olet kokenut jotain noin raskasta. Ei sietäisi kenellekään sattuvan. Rinnastus oli enemmän siihen tuossa omassa tekstissäni, että siinä vaiheessa kyseessä oli siis kohdun ulkopuolella selviytymätön eliö, alkio / sikiö / lapsi, miksikä sitä vain haluaa kutsua siinä vaiheessa. Itse näkisin kohtuun kuolleen tai keskenmenoksi menneen raskauden juurikin niin kylmän karusti, että häntä ei tänne oltu sitten "tarkoitettu", vaikkapa sitten syystä tai toisesta epäonnistuneen geeniyhdistelmän tai muiden olosuhteiden vuoksi. Surua se ei tietenkään poistaisi, ajatteli asiasta miten päin vain.
Ros-Brit, juuri tuollaisen päätelmän voit tekstistäni tehdä. Sen tarkoitus ei tietenkään ole se, etteikö näitä keskosia voitaisi hengissä pitää. Päinvastoin. Heissä on jo niin paljon "toimivia" osia, että on vain järkevää yrittää saada tämä lapsi kehittymään keskoskaapissa siihen asti, että pärjää ilman sitä. Keskoskaappihan nyt periaatteessa on sellainen laitteistettu kohtu, jonne ei päästetä liikoja bakteereita jne. Suljettu ympäristö, jota ilman keskonen ei vielä selviä. Sana keskonenkin viittaa jo keskeneräisyyteen - tämä tyyppi ei ole vielä valmis.
Kiitos Jousialle tästä blogista ja muistakin joissa olet nostanut rohkeasti kipeitä ja vaikeita asioita pöydällä keskusteltavaksi.
Kuten joistakin kommenteista näkyy niin osa ei osaa näistä asioista keskustella. Syy lienee kyvyttömyydessä tuntea empatiaa tai jonkin sortin kokemattomuudesta elämän suhteen - tiedon puutteesta.
Miksi meitä empaatittomia ei sitten abortoitu?
Ei oltaisi teidän oikeaoppisten kiusana täällä.
Tosin, mikään laki ei estä suorittamasta sitä
tarpeellista deletointia tässäkään vaiheessa.
Abortoitu? Oikeaoppisten kiusana? Deletointi? Välillä/usein tuntuu, että kirjoitat vastauksen ennen kuin luet tekstin johon olet vastaamassa.
"Miksi meitä empaatittomia ei sitten abortoitu?
Ei oltaisi teidän oikeaoppisten kiusana täällä."
No johan sitä nyt ollaan marttyyreitä! Siis yhyy sentään.
Itse asiassa laki kyllä kieltää "deletoinnin" eli muiden ihmisten tappamisen "tässä vaiheessa". Kannattais ehkä palata tähän todellisuuteen sieltä harhoista.
kati sinenmaa
Ehkä vanhempasi eivät silloin raskausaikana tajunneet, että sinusta kehittyy empatiaan kykenemätön ihminen?
Jousia ansaitsee suuren kiitoksen tästä blogikirjoituksesta ja kärsivällisestä kommentoinnista. Siis aivan aikuisten oikeesti.
Mutta juu, kyllä tässä kahlattiin läpi lähes kaikki aborttiin liittyvät kliseet ja uusiakin näkökulmia jossain vilahti, mutta yhtä jäi kyllä puuttumaan: naisten uikutus siitä, kuinka paljon miehet tuhlaavat siittiöitä! Siittiötkin ovat oikesti eläviä, tuntevia ihmisiä (tai ainakin ovat eräs alkukehitysvaihe niille!) ja tunnekylmät miehet ruiskivat niitä julmasti vessanpönttöön, lavuaariin, talouspaperiin tai pornolehden sivuille jättäen ne tuhoutumaan. Ei ole oikein, ei. Missä on miesten moraali?
(anteeksi: on vähän tympääntynyttä tämä minun sarkasmi..)
Saavathan naisetkin tappaa munasolujaan niin paljon kuin haluavat. Go nuts.
Vasta siinä vaiheessa kun hedelmöitys on tapahtunut, tulee nämä moraaliset pohdinnat ajankohtaisiksi.
Jotkut nuoret naiset täällä jo tietävät kertoa, että jos ei kohdun ulkopuolella pysty itse selviytymään, niin ei ole ihminen. Eilen taas kerrottiin uutisissa, että suomalaiset naiset tappavat lapsiaan monin verroin enemmän kuin muut länsimaiset naiset. N. kymmenen kertaa enemmän kuin ruotsalaiset naiset, muun muassa.
Eli hyvin on mennyt Suomessa naisten valtaannuttamisopit perille. Ei tämä nyt oikein hyvältä näytä.
Henri, siinä samassa uutisessa kerrottiin, että aborttien sallimisen jälkeen Suomessa on vähentynyt huomattavasti lasten pahoinpitelyt.
Niin ja samassa uutisessa kerrottiin myös, että lasten pahoinpitelyt ja surmat ovat taas nousussa.
Minä en nähnyt tuota osiota siinä uutisessa. Asiasta uutisoitiin useissa lehdissä.
Mutta, jos katsomme aborttitilastoja niin abortit ovat vähentyneet koko 2000-luvun. Helena Erosen viimeisimmässä blogissa oli kommentti, jossa oli linkki sellaisiin tilastoihin. 1990-luvulla aborttien määrä nousi paljonkin.
Voimmeko siis päätellä, että kun abortit vähenevät, lasten pahoinpitelyt kasvavat?
"Voimmeko siis päätellä, että kun abortit vähenevät, lasten pahoinpitelyt kasvavat?"
No emme oikein. Ei voi ottaa kahta eri käyrää ja suoraan tehdä niistä korreloivia. "Koska yksityisautoilu on kasvanut viime vuosien aikana, vaniljajäätelön myynti on laskenut". Perustiedettä.
Tuolla se YLEn uutisissa mainitaan, että lasten surmat ovat kasvussa:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/12/sunnuntaisuomalainen_suomi_karjess...
No kyllähän se voi korreloida. Kausaalisuhteet on ne, joiden selvittäminen on vaikeaa.
OK mutta siis kausaalisuhdetta ei tuosta taida saada.
Tuossa uutisessa ei puhuta naisista mitään vaan vanhemmista, kuten vaikkapa
"Riskitekijöitä ovat vanhempien itsetuhoisuus, runsas alkoholinkäyttö ja perheväkivalta."
Niin ja mainitaanhan tuossa uutisessakin, että aborttien lisääntymisen (aborttilain) myötä pahoinpitelyt ovat vähentyneet. Nyt kun abortit ovat taas vähentyneet niin eikö ole ihan loogista, että pahoinpitelyt taas kasvavat. Vaniljajäätelöt ei liity tähän, kuten ei joulukortitkaan. Niistä ei mainita tuossa uutisessakaan.
No ei oikein.
Tässä sopiva esimerkki tuollaisesta "tekniikasta":
http://www.flickr.com/photos/bizweekdesign/6433349525/in/photostream/
Miehillä ei ole moraalia koska olemme kuulemma kotoisin naisesta jolla on moraali. Jos siis syntyy mies on moraali jäänyt äidille. Jos syntyy nainen moraali tuplaantuu jonkin ihmeellisen taikatempun johdosta.
Kyllä sitä on pakko tunnustautua oikein siittiöiden massamurhaajaksi näinollen. Moraaliton olen ja hävytönkin vielä!
Se on epäterveellistä jos klimppi seisoo nyssäkässä liian pitkään. eltaantuu koko kuukunen vielä!
Taru Jousialle kiitos minunkin puolestani. Hienoa että jaksat ravistella ”jos et itse halua, anna muille” –neuvojia tajuamaan, että asioissa on usein enemmän kuin kaksi puolta.
Sekä äidin, että kenties jo olemassa olevan muun perheen hyvinvoinnin sivuuttaminen on puistattavan kylmää ja kapeakatseista. Lapsista ja ihmisarvoisesta elämästä puhuttaessa, näen eettisenä ongelmana ennemmin jo syntyneiden lasten kaltoinkohtelun ja pahoinvoinnin, kuin muutaman viikon ajan kasvaneen alkion poistamisen naisen sisäsynnyttimistä.
Maria Morrille
Maria "Siittiökin on ihminen, josta kasvaa munasoluun yhtyesään ajatteleva persoona."
Maria "Myöskään munasolu tai siittiö ei ole ihminen, vaikka niiden onkin määrä kohdata ja lopulta tuottaa uusi ihmisyksilö."
Anteeksi mutta haluan sinulle vielä vastata. Havaittavissa hieman ristiriitaa kommenteissasi. Siittiö ei ole ihminen sillä vaikka antaisit siittiölle miljardi vuotta aikaa ei siitä kasva ihmistä. Hedelmöitynyt munasolu siittiöstä on taas ihminen josta 9kk päästä kasvaa vauva. Ihminen on todellakin se missä on ihmisen DNA. Se onko ihminen vielä kerennyt oppia jotain ei määritä sitä onko ihminen ihminen vaan se onko kyseessä biologinen ihminen. Mikään tajunnan tai oppimisen taso ei määritä sitä onko kyseessä ihminen vaan dna.
Jokainen ihminen on alussa oppimaton sillä oppiminen tulee elämän kautta ja tätä elämää ei saa riistää keneltäkään, sillä ketään ihmistä ei saa tappaa. Eli tyhjä kuori argumetointi on täysin epäloogista sillä ihminen oppii vasta eläessään elämää. Myös vauva on tyhjäkuori samalla perusteella ettei hän ymmärrä vielä mitään. Se että vauva tai solualkio joka on vauvan esiaste eli aiempi ihmisen kasvuaste tuhotaan tarkoittaa elämän riistämistä ihmiseltä joka on = ihmisen tappaminen.
Tämä abortti keskustelu on vahvistanut minulle sen asian ettei uskomaton ihminen kykene rakastamaan jokaista lähimmäistään kuin itseään. Sen todistaa se että jos nainen on valmis tappamaan oman lapsensa oman etunsa vuoksi niin ei hän voi rakastaa vihamiestäänkään kuin itseään. Tämä havainto taas todistaa Raamatun olevan 100% totta sillä Raamattu ilmoittaa ettei ihminen kykene rakastamaan lähimmäistään kuin itseään muuta kuin Jumalan rakkaudessa joka saadaan uskosta Herraan Jeesukseen.
Hyvää yötä.
Sun kannattais lukea ne mun viestit kokonaan, mutta kaipa se on liikaa vaadittu, kun on niin kiire tuntea moraalista paniikkia. Mees ny siitä vaikka rukoilemaan.
(sori jos tämä kommenttisi oli osoitettu erityisesti vain Marialle, vastaan nyt silti)
"Ihminen on todellakin se missä on ihmisen DNA."
On kuolleessakin ihmisessä, tai missä tahansa ihmisestä irronneessa hiukkasessa/palasessa ihmisen DNA.
"Eli tyhjä kuori argumetointi on täysin epäloogista sillä ihminen oppii vasta eläessään elämää."
Et sinä tuossa millään tavalla perustele miksi se olisi epäloogista. Kyllä me kaikki tiedämme, että ihminen oppii asioita vasta ajan kanssa, mutta ei se mitään todista ihmisen tietoisuudesta alkio-asteella.
"Tämä abortti keskustelu on vahvistanut minulle sen asian ettei uskomaton ihminen kykene rakastamaan jokaista lähimmäistään kuin itseään."
Minulle tämä on vahvistanut sen, että tykkäät hurskastella ja esiintyä moraalisesti ylivertaisena. Rakkaudellisuudesta en tiedä - helppoahan se on korostaa rakkauttaan jotain kohdetta kohtaan jonka hyväksi ei käytännössä joudu tekemään mitään, ja joka ei pysty heittäytymään ärsyttäväksi ja siten tekemään sen "rakastamisesta" haasteellista.
"Sen todistaa se että jos nainen on valmis tappamaan oman lapsensa oman etunsa vuoksi niin ei hän voi rakastaa vihamiestäänkään kuin itseään."
Vastasitko jo siihen kysymykseeni, että jos saisit valita kuoleeko joku sinulle läheinen nainen vai saako hän keskenmenon, voisitko vain heittää noppaa? Koska jos arvostat kaikkia ihmiselämiä ihan yhtä paljon, sinulle kuuluisi olla yhdentekevää kuoleeko alkio vai läheisesi.
Jos mäkin nyt jotain lyhyesti vastaan itseäni toistaen, taas: Vauva on hyvinhyvin kesken ja aivot jatkavat kehitystään päälle parikymppiseksi asti (mullakin lie vielä kesken), muttei se mikään tyhjä kuori ole. Se tarkkailee ympäristöään ja oppii vähitellen ensimmäisestä henkäyksestään lähtien, kenties jo aiemminkin, emme tiedä varmaksi.
Ja kuten olen jo kahdesti sanonut tässä keskustelussa: Emme tiedä, milloin kuoresta tulee täysi, muttei meidän tarvitse lopulta tietääkään sitä. Riittää, kun tiedämme milloin se _ainakaan_ ei varmasti sitä ole.
Syöpäkasvain ei ole ihminen, vaikka se ihmisen DNA:ta sisältääkin. Samoin varvas ei ole yhdessä tai erikseen ihminen, vaikka se sisältää ihmisen DNA:n. Ihosoluni tuolla limakalvolla eivät ole joukko ihmisiä, vaikka ne sisältävät ihmisen DNA:t. Ihminen ei ole vain geeniensä tai solujensa summa, vaan myös ajatuksensa, tietoisuutensa, tuntemuksensa ja tekonsa.
Tämä ei tietenkään tule koskaan sopimaan tarpeeksi uskovaisen ihmisen maailmankatsomukseen, muttei se minua erityisesti haittaa niin kauan, kun eivät maalliseen lainsäädäntöön sotkeudu. Se, että minua väitetään muita kuin itseäni rakastamttomaksi ihmiseksi koska 2000 vuotta vanha kirja sanoo niin, kertoo ihan riittävän paljon moisia väitteitä tekevästä ihmisestä ja tämän käsityksestä ihmisyydestä.
Huomenta.
Tiedämme että alkiosta kasvaa aikuinen ihminen jos sitä ei tuhota. Me siis tiedämme varmasti ettei alkio ole tyhjäkuori vaan uusi elämä joka on aloittanu kasvunsa. Alkio on ihmisen kasvuvaihe täysin samoin kun vauvakin. Alkio omaa informaation joka kasvattaa siitä aikuisen ihmisen jos sitä ei tuhota. Se ettei alkio vielä ymmärrä ei vie siltä ihmisyyttä millään tapaa sillä ymmärrys ei määritä ihmisyyttä vaan se onko ihminen ihminen (biologisesti).
Alkio eli ihmisen kasvuvaihe ei siis ole mikään tyhjäkuori koska se omaa informaation joka kasvattaa siitä aikuisen jos häntä ei tapeta. Alkio omaa tiedon kasvaa ja kehittyä. Tyhjäkuori on sellainen jossa ei elämää enään sisällä ole. Tyhjäkuori ei voi kasvaa enään tietoisuuteen koska informaattiota ei siinä enään ole. Alkio on täynnä elämää (informaatiota) sisällä joka odottaa opetusta. Jos alkio ei olisi täynnä elämää sisältä ei siitä myöskään koskaan voisi kasvaa tiedostavaa.
Sanoin ettei uskomaton voi rakastaa kaikkia läheisiään kuin itseään ja sen todistaa Raamatun lisäksi se jos äidit ovat valmiita luopumaan lapsistaan jotka heidän kohdussa kasvavat omien etujensa tähden.
Mun varpaani on täynnä informaatiota ja elämää ja sun Raamattus kieltää sua olemasta tekemisissä vääräoppisten kanssa. En ota kantaa sun tunne-elämääs ja sen rikkinäisyyteen (kukin voi tykönään miettiä miten KYLMÄ ja RAKKAUDETON äijä saa olla, että pitää jopa tilannetta, jossa raiskattu nainen tulee raskaaksi, niin ehdottomana, että ei abortti tule missään nimessä kysymykseen, mut kai se on jossain linjassa sen kanssa, että Raamatun mukaan "rangaistus" raiskauksesta on naittaa raiskattu raiskaajalleen) vaan käännän toisen poskeni ja kehoitan synnitöntä heittämään ensimmäisen kiven. Ai, se lensi jo.
:D Minun piti ekan raskauden aikana luopua elämäni ekasta kännykästäni, koska se haisi jotenkin kamalan pahalle.
En vieläkään voi käyttää Lorealin puuteria, koska se haisi silloin pahalle.
Tokassa raskaudessa ei hajut ollut ongelma, väsymys oli. Nukahtelin milloin tahansa ja minne tahansa. Söin porkkanoita niin paljon, että kysyin neuvolan tädiltäkin, että mikä on liikaa. Sain seuraavana kesänä tosi upean rusketuksen.
Minun raskausaikani ovat lonkkien muljahtelua lukuunottamatta sujuneet ihan hyvin ja jolleivat synnytykset olisivat olleet niin järkyttävää raatelua ja paskaa, niin minulla olisi varmaan sata lasta.
No ei olisi. Lapsethan ovat aivan ihania vuoden ikään saakka (minun vauvani ovat olleet tosi helppoja), sitten se itse työ alkaa :D
Tosiaan synnytykset ovat vielä aivan oma tarinansa, joita tässä ketjussa eikä minun tekstissäni ei olekaan käsitelty vielä mitenkään. Ehkä ne on parempi jättää seuraavaan kertaan :-)
Minusta tämä Tarun kirjoitus oli asiallinen ja antoi paljon ajattelemisen aihetta. Raskaudesta ja sen vaivoista ei varmasti ole miehillä riittävästi tietoa.
Silti peruskysymys abortista pysyy samana: onko sikiön tappaminen väärin. Minusta se lähtökohtaisesti on sitä.
Mielestäni olisi keskityttävä mieluummin ehkäisyyn ja vastuullisuuteen ja uskollisuuteen kuin aborttiin.
Esitänkin että sana "abortti" poistetaan käytöstä, jo sen vierasperäisyydenkin takia, ja se korvataan sanalla "sikiön tappo".
En hyväksy kyseistä sanaa sen sisällään pitämän arvolatauksen ja vakaumuksellisuuden takia. En myöskään aio alkaa kutsua abortin tehneitä naisia tappajiksi ja toivon, ettet sinäkään niin tee. Kannatan suomenkielistä sanaa, joka on abortin rinnalla vakituisessa käytössä: raskauden keskeytys.
Onko rikoslakimme arvolatautunut ja vakaumuksellinen koska siellä sana tappo on käytössä? No tietysti on, perustuuhan se puhtaasti kristillisiin arvoihin. Olemme siis naimisissa kristillisen moraalin kanssa, halusimme tai emme. Laista emme vapaudu, paitsi Kristuksessa. Paradoksaalista.
Laki ei kuitenkaan katso, että "sikiön tappo" on tappo tai murha kaikissa tapauksissa. Siinäpä yrität vaatia raskauden keskeytyksen läpikäyneelle naiselle tappotuomiota. Aika hiljasta taitaa olla.
Abortti voisi olla sikiön lähdetys. Sitä kai se joskus vielä oli.
Aivan sama. Kyse on sanasta ja siitä nyt ei toinna tapella. (tapella sanakin lie etymologisesti sanasta tappo)
Muuta en tiedä kuin sen että Lady Morri on valvonut koko yön!
Tietääkö kukaan muuten sitä että jos raskaana syö karambola hedelmää reilusti niin saattaa tulla se lähdetys?
Kertokaa naiset seuraavaksi synnytyksestä kunnon hardcore-meiningillä.
Tässä on eräs taloudellisista syistä tehtävä abortti:
http://sinenmaa.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/91113-intergalaktisen...
En halusi nyt lyötyä lyödä, ja tehnyttä pitää antaa itselleen anteeksi joten en ole syylistämässä ketään jo aborttia tehneitä, mutta en voi olla vielä sanomatta heille tässä, jotka pitävät abortti mitättömänä viattomana toimenpiteenä, että nimtetäänkö se sitten miksi tahansa, sisältö on se sama. Ei sanota sitten tapoksi vaan vaikkapa lopulliseksi ratkaisuksi naisen elintilan saamiseksi.
Koska olen nyt tarttumassa historiallisiin tehtäviini kansanmurhien parissa, voinen todeta että kansanmurhien uhreista on ensin tavallaan tai toisella riistetty heidän ihmis-olemustaan ja ihmisarvoa, alettu katsoa heitä lähinnä niinkuin loiseksisi. Sen jälkeen on voitu tappaakin, kutsuamalla sitä vain puhdistuksksi tai elintilan saamiseksi.............
Me kyllä jaksamme ihmetellä miten suuret kansanjuokot hyvällä omatunnolla tähän suostuivat osallitumaan tai ainakin katsoamaan vierestä puuttumatta yhtään (tosihan sekin oli vaarallista)...Minkä nimiseksi kansanmurhaksi tulevaisuuden historikot taida kutsua "2000-luvun vaihteessa käytössä ollutta laaja abortiksi kutusttua vapausliike"....ja miten he mahtavat selitellä syyt siihen miksi sitä niin laajasti hyväksyttiin ja katsottiin olevan täysin oikeutettuna.
Painavaa tekstiä Taru Jousialta. Mitä me miehet voisimmekaan raskausajan vaivoista tietää? Otamme mielellämme osaa sen aikaansaamiseen, mutta naisen tuntemuksia ja kokemuksia emme tietenkään voi mitenkään sisäistää.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 268 kommenttia